Kansanäänestyksessä kysytään, pitäisikö Skotlannista tulla itsenäinen maa? Kysymykseen vastataan kyllä tai ei. Vaaleissa voivat äänestää Skotlannissa asuvat yli 16-vuotiaat, jotka ovat rekisteröityneet äänestäjiksi. Äänioikeutettuja ovat Britannian kansalaisten lisäksi myös Skotlannissa asuvat Euroopan unionin ja brittiläisen kansanyhteisön maiden kansalaiset.
Kansanäänestyksen alla itsenäistymisen kannatus on noussut nopeasti. Iso-Britanniasta eroamisen ja valtioliiton säilyttämisen kannatus on käytännössä tasoissa.
Itsenäistymistä ajavan Skotlannin kansallispuolueen mielestä Iso-Britannian valtioliitto on tullut tiensä päähän. Se vakuuttaa, että itsenäinen Skotlanti olisi yksi maailman rikkaimmista maista, jonka tulisi itse päättää kohtalostaan. Britannian hallitus puolestaan sanoo, että Skotlanti menestyy paremmin valtioliitossa kuin itsenäisenä maana. Keskustelu itsenäisyyden haitoista ja eduista on tiivistynyt alla olevien kysymysten ympärille.
Skotlannin aluehallituksen pääministeri Alex Salmond haluaa säilyttää punnan valuuttana mahdollisen itsenäistymisen jälkeen. Britannian suurimmat puolueet, konservatiivit, työväenpuolue ja liberaalidemokraatit ovat sanoneet, että ne eivät suostuisi valuuttaunioniin itsenäisen Skotlannin kanssa.
Yksi vaihtoehto olisi, että Skotlanti jatkaisi mahdollisen itsenäistymisen jälkeen punnan käyttämistä valuuttana ilman virallista valuuttaunionia tai itsenäistä rahapolitiikkaa. Skotlanti voisi myös hakea euroalueen jäsenyyttä tai ottaa oman valuutan käyttöön.
Pohjanmeren öljy- ja kaasuvarannot ovat kulmakivi Skotlannin kansanpuolueen itsenäisyyshankkeessa. Skotlannin pääministeri Salmond haluaa korvamerkitä noin kolmanneksen Pohjanmeren öljytuloista samantyyppiseen öljyrahastoon kuin Norjalla. Vuositasolla runsaat 1,2 miljardia euroa tuottavan öljyntuotannon avulla kerättäisiin sukupolven aikana noin 37 miljardin euron potti eläkerahastoon.
Iso-Britannian hallitus pitää Pohjanmeren öljynporausta brittiläisenä menestystarinana. Sen mielestä Skotlanti tarvitsee Britanniaa ja sen teknistä osaamista öljyvarantojen huvetessa. Kiistaa on myös jäljellä olevien öljyvarojen määrästä. Itsenäisyyden vastustajien mielestä kansanpuolueen arvio jäljellä olevista öljyvaroista on liian optimistinen.
Skotlannin pääministeri Salmond uskoo, että itsenäistymisen jälkeen maa pystyisi neuvottelemaan suhteellisen nopeasti EU-jäsenyydestä. Kyse on melkoisesta sopimusteknisestä sekamelskasta, sillä EU:ssa ei ole yhtään ennakkotapausta, jossa jäsenvaltio olisi ensin hajonnut ja sen jälkeen sen osa olisi liittynyt uutena valtiona unioniin.
Todennäköisesti Skotlanti joutuisi hakemaan EU-jäsenyyttä. Jäsenyyshakemuksen hyväksymiseen tarvitaan kaikkien 28 EU-maan hyväksyntä. Todennäköisesti itsekin separatististen pyrkimysten kanssa kamppailevat Espanja ja Belgia pistäisivät kapuloita rattaisiin. Loppujen lopuksi EU tuskin voisi torjua maata, joka olisi muodostunut vapaan ja demokraattisen kansanäänestyksen jälkeen.
Todennäköisesti rajavalvontaa ei tarvittaisi, sillä itsenäinen Skotlanti voisi olla Irlannin tavoin yhteisen matkustusalueen jäsen. Skotlannin ja Britannian hallituksen erilaiset näkemykset siirtolaisuudesta voivat kuitenkin muodostua esteeksi. Skotlannin pääministeri Alex Salmond haluaa kasvattaa maahanmuuttoa. Britanniassa pelätään, että siirtolaiset käyttäisivät löyhempiä maahanmuuttosäännöksiä hyväkseen muuttamalla ensin Skotlantiin siirtyäkseen sieltä sitten myöhemmin etelään.
Nykyään uusien EU:n jäsenmaiden on liityttävä unionin Schengen-alueeseen. Itsenäinen Skotlanti saattaisi siis joutua poistamaan rajatarkastukset muiden EU-maiden kansalaisilta, jos se hakisi EU-jäsenyyttä. Koska Britannia ei aio liittyä Schengenin sopimukseen, rajatarkastukset jouduttaisiin aloittamaan Skotlannin ja Britannian välillä.
Skotlannin kansanpuolue haluaa eroon ydinaseista. Britannian ydinpelote, joka on neljän Vanguard-luokan sukellusveneen harteilla, on sijoitettu Skotlannin Faslaneen. Jos skotit hyväksyvät itsenäisyyden, ydinpelote on siirrettävä, sillä uudessa perustuslaissa Skotlannista tehtäisiin ydinaseeton. Britannian hallituksella ei ole mitään suunnitelmaa ydinaseiden siirtämisen suhteen, jos Skotlanti äänestää itsenäisyyden puolesta. Sen mielestä ydinpelotteen siirtäminen on epärealistinen ja jopa vaarallinen ehdotus.
Vaikka Skotlanti päättäisi itsenäisyydestä, siitä ei tulisi tasavaltaa. Kansanäänestyksessä päätetään vuonna 1707 perustetun valtioliiton kohtalosta. Skotlannin kuningaskunta muodosti jo vuonna 1603 personaaliunionin Englannin kanssa, kun Skotlannin kuningas Jaakko VI nousi myös Englannin valtaistuimelle Jaakko I:nä.
Kansanpuolueen Salmond haluaa säilyttää monarkian mahdollisen itsenäistymisen jälkeenkin ja pitää kuningatar Elisabethin valtionpäämiehenä. On todennäköistä, että itsenäisen Skotlannin perustuslakia laadittaessa kuultaisiin kansalaisia ja että tässä yhteydessä myös valtiomuodosta järjestettäisiin kansanäänestys.
Kyllä-äänien voitto ravistelisi
Jos skotlantilaiset äänestävät torstaina itsenäisyyden puolesta, Skotlanti aloittaa neuvottelut Yhdistyneestä kuningaskunnasta irtautumisesta. Skotlannin aluehallinnon pääministeri Alex Salmond haluaa julistaa itsenäisyyspäivän maaliskuussa 2016. Ensimmäiset itsenäisen Skotlannin vaalit pidettäisiin sen jälkeen toukokuussa.
Mahdollinen itsenäistyminen ravistelisi Britannian pääministerin David Cameronin asemaa. Hän jäisi historiaan pääministerinä, jonka valtakauden aikana Britannia menetti kolmanneksen maa-alastaan ja kymmenesosan väestöstään. Itsenäistyminen olisi isku myös Britannian työväenpuolueelle Labourille. Se on viime vuosikymmenten aikana voinut nojata vakaaseen kannatukseen Skotlannissa. Ilman Skotlannin kansanedustajan paikkoja sen olisi vaikeampi saada enemmistöä Britannian parlamenttivaaleissa.
Skotlannin mahdollisen eron jälkeen Britannian olisi aikaisempaa vaikeampi pitää kiinni YK:n turvallisuusneuvoston pysyvästä jäsenyydestään. Lisäksi isot skotlantilaiset yritykset, kuten Royal Bank of Scotland -pankki, siirtäisivät pääkonttorinsa Lontooseen.
Skotlannille luvassa myönnytyksiä
Jos skotlantilaiset sanovat ei itsenäisyydelle, on Britannian hallitus luvannut lisätä aluehallituksen valtaa. Skotlannin parlamentti, Holyrood, saisi enemmän päätäntävaltaa alueen talouteen, verotukseen ja sosiaalipalveluihin.
Britannian valtiovarainministeri George Osborne on vakuuttanut, että hallitus aloittaa välittömästi vallan hajauttamisen, jos Skotlanti äänestää ei. Skotlannin konservatiivien mielestä aluehallitukselle pitäisi antaa täydet tuloverotusoikeudet. Skotlannin työväenpuolue kannattaa myös aluehallinnon verotusoikeuksien lisäämistä sekä sitä, että se voisi päättää joistakin sosiaaliturvaetuuksista kuten asumistuesta ja vammaistuista.
Kirjoittajaa voi seurata Twitterissä: @minnapye