Miksi EU tarttui Puolan asioihin – neljä syytä

Keskustelun ja rankaisemisen välissä on pitkä matka. Suuren jäsenvaltion ei haluta luisuvan sivuun demokratiasta, arvostettu EU-tutkija sanoo.

Ulkomaat
Euroopan komission kokouksessa Brysselissä keskusteltiin Puolan tilanteesta 13. tammikuuta.
Euroopan komission kokouksessa Brysselissä keskusteltiin Puolan tilanteesta 13. tammikuuta.Olivier Hoslet / EPA

Puolan hallituksen Laki ja Oikeus -puolue pääsi valtaan kolme kuukautta sitten.

Ensi töikseen se on horjuttanut sekä lain että oikeuden EU-periaatteita: enää ei näytä siltä, että tuomioistuin olisi riippumaton ja vallankäyttäjät toimisivat vastuullisesti, ei mielivaltaisesti.

Konservatiivihallitus vaihtoi perustuslakituomioistuimen tuomarit, muutti oikeusistuimen toimintaperiaatetta ja nimitti julkisen yleisradioyhtiön johtoon omat suosikkinsa.

EU-komissio huolestui ja alkoi käydä kirjeenvaihtoa maan hallituksen kanssa. Nyt se aloittaa virallisesti keskustelun Puolan kanssa. Se on ensimmäinen vaihe oikeusvaltioperiaate-mekanismissa. (siirryt toiseen palveluun)

Vaikka Unkari on mennyt oikeusvaltion horjuttamisessa jopa pidemmälle kuin Puola, siihen ei ole puututtu yhtä vahvasti kuin Puolan tilanteeseen. Miksi – vastaajana tutkimusjohtaja Janis Emmanoulidis European Policy Center -tutkimuslaitoksesta:

1. Vauhti. Puolan hallitus on kolmessa kuukaudessa muuttanut maata suuntaan, joka sotii EU:n oikeusvaltioperiaatetta vastaan. Komissio pelkää, mitä hallitus vielä keksii, jos vauhti on tällainen.

2. Koko. Koolla on väliä. Puola on iso jäsenmaa, väestöltään se on Euroopan kuudenneksi suurin. On poliittisesti huono uutinen, että iso valtio luisuu kyseenalaistamaan demokratiaa – juuri silloin kun EU on muutenkin vaikeassa tilanteessa

3. Puolueen vaikutusvalta. Puolan hallituksen Laki- ja Oikeus -puolueella ei ole laajaa kannatusta. Oppositiopuolueet saattavat pystyä horjuttamaan sitä, joten unionin hienovarainen puuttuminen voi saada puolueen kuuntelemaan muuta yhteiskuntaa ja muuttaa puolueen suuntaa. Unkarissa taas pääministeri Orbanin Fideszillä on laaja tuki. Oppositiossa on äärioikeistolainen puolue, ja vallan siirtyminen sille tuskin parantaisi tilannetta oikeusvaltioperiaatteen näkökulmasta.

4. Brysselin politiikka. Unkarin pääministeripuoluetta on ohjattu Brysselistä jatkuvasti, sillä oma puolueryhmä on painostanut Orbania. Puolue kuuluu EU-maiden isoimpaan EPP-ryhmään eli Euroopan kokoomuspuolueeseen. Konservatiiviryhmä ECR:ään kuuluva Puolan Laki- ja oikeus-puolue saattaa käyttää tätä argumenttina: EPP-ryhmä ei halunnut rangaista Unkaria mutta puuttuu Puolan asioihin EPP-johtoisen komission kautta.

Juttua korjattu klo 20.45. Kohdasta yksi Unkari korjattu Puolaksi.