Porvoolainen Erica-Mari Bagger sai ensimmäiset ehkäisyneuvot isältään, joka otti tyttärensä ja tämän silloisen poikaystävän puhutteluun. 22-vuotias nuori nainen on käyttänyt ehkäisyä kuutisen vuotta.
– En missään nimessä luota niin sanottuihin varmoihin päiviin tai keskeytettyyn yhdyntään. Siinä voi aina käydä vahinko, sanoo Bagger ykskantaan.
Ja vahinkoja on Baggerin tuttavapiirissä sattunut. Muutama on tehnyt abortin ja joku päättänyt toisin.
– Raskauden keskeyttäminen aiheuttaa pahaa oloa, ja moni on tarvinnut tukea, kertoo Bagger.
Hinta on kynnyskysymys nuorille
Aborttien määrä on ollut koko 2000-luvun laskussa. Koko maassa niitä tehtiin viimeisimpänä tilastovuonna 2014 noin 9 800. Näistä reilu kolmannes tehtiin Uudellamaalla. Valtaosa aborteista tehdään lääkkeillä.
– Ilahduttavinta on, että alaikäisten abortit ovat laskussa, tuumaa osastonylilääkäri Oskari Heikinheimo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä.
Heikinheimon mukaan nuoret ovat fiksuja ja vastuullisia. Lisäksi koulujen sukupuoliopetus on ollut merkittävää.
– Toivon, että sote-uudistus tuo yhdenmukaiset käytännöt kuntiin ehkäisyasioissa. Kenenkään ei pitäisi Suomessa jäädä rahapuutteen takia ilman ehkäisyä, korostaa Heikinheimo.
Vantaa säästää ilmaisella ehkäisyllä
Uudellamaalla kuntien suhtautuminen maksuttomaan ehkäisyyn vaihtelee. Pisimmälle on edennyt Vantaa, jossa ensimmäinen ilmainenehkäisyväline annetaan kaikille, ei yksin nuorille. Kunta on lisäksi tarjonnut vuoden alusta ehkäisyvälineen myös abortin jälkeen.
Muutama vuosi sitten Vantaalla havaittiin, että aborttiluvut olivat hälyttäviä. Kun ehkäisy muuttui maksuttomasti, vähenivät aborttiluvut merkittävästi.
Kenenkään ei pitäisi Suomessa jäädä rahapuutteen takia ilman ehkäisyä.
– Kun pitkäaikaiset ehkäisyvälineet, kierukat ja kapselit, tulivat ilmaisiksi, pienenivät keskeytysluvut, toteaa Vantaan terveyspalvelujohtaja Jarmo Kantonen.
Vantaan tiukka taloudenpito on sekin pistänyt pohtimaan maksutonta ehkäisyä, sillä terveydenhuollon pitää Vantaalla olla kustannustehokasta.
– Maksuttomuus on todella todettu taloudellisesti järkeväksi. Yksi lähete erikoissairaanhoitoon maksaa satasia ja abortti lisää. Vantaalla puhutaan jopa sadoista tuhansista aborttieuroista vuodessa, laskee Kantonen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on jo vuosia suosittanut, että kaikki kunnat tarjoisivat maksutonta ehkäisyä alle 20-vuotiaille. Näin ei suinkaan kaikkialla ole ja kuntien ehkäisytarjonta on monenkirjavaa. Myös Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL haluaa kaikille alle 25-vuotiaille maksuttoman ehkäisyn.
Helsingissä maksuttomuudesta on vireillä kansalaisaloite, eduskunnassa lakiasianaloite. Espoossa valtuusto hyväksyi loppukeväästä ehkäisyaloitteen. Lomien jälkeen kaupunki ryhtyykin jakamaan alle 20-vuotiaille ehkäisypillereitä, kierukoita tai ehkäisykapselin.
Maksuttomuus on todettu taloudellisesti järkeväksi.
Porvoossa on käsittelyssä valtuustoaloite, jonka mukaan maksuton ehkäisy tarjottaisiin alle 25-vuotiaille nuorille.
– Ilomielin haluaisin, että näin tehtäisiin. Minulle ehkäisy maksaa 46 euroa kolmessa kuukaudessa ja jos en saisi muilta tukea, en kykenisi sitä maksamaan. Pelkästään Kelan tuella elävällä opiskelijalla raha on pois ruoasta, tuumaa Bagger.
Baggerin kavereista jotkut ovat jopa jättäneet ehkäisyn väliin rahapulan takia.
– Ensin on syöty kolme kuukautta maksuttomia pillereitä, sitten omat rahat on loppu. Pillerit jää ostamatta jos rahaa ei ole, kuvaa Bagger.
Terveydenhoitaja Maija Laurén Porvoon ehkäisyneuvolasta allekirjoittaa maksuttomuuden tärkeyden. Hänen mukaansa jopa reilun kymmenen euron hinta on kynnyskysymys rahapulassa olevalle nuorelle.
– Aivan varmasti hinta on kynnyskysymys nuorille, joiden pitää maksaa ruoka, vuokra ja kaikki muu. Maksuttomuus saisi nuoren jatkamaan ehkäisyä, vakuuttaa Laurén.
Tiedot sukupuolitaudeista ovat monella paremmalla tasolla kuin ehkäisystä. Laurénin mukaan koulun opetus saattaa tulla yksittäisen nuoren kannalta väärään aikaan.
– Nuoret tietävät pillerin, mutta eivät, miten se toimii, mikä se on, miten sitä käytetään ja miten yksi pilleri voi ehkäistä raskaaksi tulon. Toki he ovat kiinnostuneita myös muista ehkäisykeinoista, selvittää Laurén.