Pianisti Janne Mertanen istuu Joensuun konservatorion salissa esiintymislavalla olevan flyygelin äärellä ja harjoittelee konserttiin. Steinway & Sons vuodelta 1966 on sama flyygeli, jolla Mertanen soitti ensikonserttinsa samaisessa salissa vuonna 1986.
Konsertin äärellä ollaan jälleen, tosin nyt uran 30-vuotisjuhlan merkeissä.
– Eläkkeellähän tämän ikäinen flyygeli jo pitäisi saada, mutta kyllä tällä tämä keikka vielä soitellaan. Maailmalla hyvätkin soittimet ovat konserttikäytössä sellaiset 15 vuotta, ja sen jälkeen ne siirtyvät lavan taakse harjoitussoittimiksi, Mertanen kertoo.
Hän tietää mistä puhuu, esiintymislavoja on tullut kierrettyä.
– Konsertteja on tullut soitettua lähes kaikkialla. Australiassa, Aasiassa, lähes kaikissa Euroopan maissa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Mertanen kertaa.
Koskaan ei voi tietää, millainen soitin ja virittäjä konserttipaikalla odottavat. Monenlaisia versioita on tullut vastaan. Suomessa tilanne on hyvä.
– Koskaan ei voi tietää, millainen soitin ja virittäjä konserttipaikalla odottavat. Monenlaisia versioita on tullut vastaan. Suomessa tilanne on hyvä. Täällä on loistavia virittäjiä ja soittimista pidetään huolta, mutta maailmalla kaikkialla ei todellakaan ole näin, Mertanen naurahtaa.
Ensi vuodelle Mertanen valmistelee kahta eri konserttiohjelmaa. Satavuotiaan Suomen kunniaksi eri puolilla maata tullaan kuulemaan pelkästään kotimaista pianomusiikkia sisältäviä konsertteja. Lisäksi suunnitteilla on levytyksiä.
Nuotit heräävät eloon ammattimuusikon hiotulla kosketuksella
Pianisti täyttää ensi vuonna 50 vuotta. Vaikuttaako ikä flyygelin takana?
– Eiköhän se ole enemmänkin asennekysymys, miten vuosinumeroihin suhtautuu. Tietysti aikaa on varattava, kun työstää uutta teosta. Ulkoaoppiminen saattaa hidastua, mutta toisaalta maailmalla moni konsertoi jo nykyisin nuottien kanssa. Kenties pänttäämistä voi vähentää, Mertanen miettii.
Laajemman teoksen opiskeluun uppoaa pitkän linjan pianistiltakin useampia kuukausia. Kevyesti etenevältä kuulostava konserttiesitys on vaatinut kurinalaista työtä ja useamman tunnin paneutumista päivittäin.
Vaikka tavallaan korvassa se sointikuva teoksesta heti aluksi onkin, sen saaminen niin sanotusti sormiin ja menemään vaatii aina oman punnerruksensa.
– Ei se itsestään synny. Vaikka tavallaan korvassa se sointikuva teoksesta heti aluksi onkin, sen saaminen niin sanotusti sormiin ja menemään vaatii aina oman punnerruksensa, Mertanen kertoo.
Mertanen on pannut ilolla merkille, miten pianon soiton opetus on Suomessa kehittynyt.
– Niin Sibeliusakatemia, kuin myös Suomen Kulttuurirahaston tuella perustettu Pianoakatemia tekevät hienoa työtä. Hyvältä näyttää suomalaisen pianismin tulevaisuus, Janne Mertanen iloitsee.
Joensuu sai musiikkijuhlat
Perhe Mertanen asettuu elokuussa Lieksaan, kun vaimo Susanne Ertolahti-Mertanen aloittaa Pielisen Karjalan musiikkiopiston rehtorina. Janne Mertanen palaa samalla kotimaakuntaan.
– Opetustyö saa nyt toistaiseksi jäädä, keskityn välillä kokonaan omaan soittamiseen. Harjoittelen ja valmistan ohjelmia, joita sitten kierrän esittämässä.
Joensuun Musiikkijuhlat on isosti Mertasen pariskunnan tuliaisia Pohjois-Karjalaan. Kolmatta kesää kaupungissa soi teemaviikoksi koottuna klassinen ja kamarimusiikki, siinä kuin jazz ja lastenmusiikkikin.
– Lähes joka pitäjässä on kesällä omat musiikkijuhlat, pitäähän ne Joensuustakin löytyä. Kymmenkunta konserttia on tarjolla, ja niin on tarkoitus myös tulevina kesinä jatkaa, juhlien taiteellinen johtaja Janne Mertala linjaa.