KUHMO Suomessa kyllä osataan omakoti- ja rivitalojen rakentaminen puusta, mutta sitä isompien rakennusten kohdalla taitoa ei sitten olekaan, toteaa Kuhmossa toimivan Crosslamin toimitusjohtaja Juha Virta.
Kuhmossa puurakentamista vauhditetaan rakentamalla kokonainen koulu puusta, Crosslamin CLT-elementeistä. Rakentaminen käynnistyi yhden Kuhmon koulun, Kontion koulun, sisäilmaongelmista.
– Omakotitalojen kohdalla Suomessa suositellaan puurakentamista, joten taito on hyppysissä. Monikerroksisten rakennusten kohdalla rakennusmääräykset suosittelevat rakentamaan betonista ja teräksestä.
Rakentamisen sääntöviidakko palosäädöksistä rakennusmääräyksiin on iso jarru kehitykselle.
Virta toteaa, että Tuupalan koulun rakentamisessa luodaan kokonaan uutta. Siitä tulee ensimmäinen CLT-rakenteinen koulu, CLT-elementeistä tehdään myös kantavia rakenteita.
– Puisten kerrostalojen rakentaminen on luotava uudestaan Suomessa. Perinteistä pystytään mallia ottamaan oikeastaan vain rakennuksen sisälle tulevissa puusepäntuotteissa.
Rajoituksia ja haasteita riittää
Toimitusjohtaja Juha Virran mukaan Kuhmossa luodaan uutta mallia koko ajan. Crosslam tekee puusta CLT-elementtejä, jotka ovat kestäviä rakenteita. CLT, cross-laminated timber, tarkoittaa ristiinliimattua puuta. Viereisellä tontilla kehitetään jo seuraava askelta, tilaelementtimallia kerrosrakentamiseen.
CLT-elementti on liimapuusta tehty esimerkiksi kokonainen seinä ovi- ja ikkuna-aukkoineen. Tilaelementti on mahdollisimman iso, valmis kokonaisuus, joka voidaan viedä rakennuspaikalle ja liittää toisiin tilaelementteihin. Näin kerrostalokin voidaan tehdä mahdollisimman pitkälle jo tehtaalla.
– Puurakentamisessa on monia haasteita. Rakentamismääräysten lisäksi rakentamisen osaamisessa olisi kehitettävää, kokemusta tarvitaan lisää, kuljetusten järjestäminen on kehityksen alla.
Virta löytää helposti asiat, joiden takia Suomi ei voi kehua isompien puurakennuskohteiden osaamisella.
– Rakentamisen sääntöviidakko palosäädöksistä rakennusmääräyksiin on iso jarru kehitykselle. Puurakentamisen koulutusta on vähän, esimerkiksi rakennussuunnittelijoita on vaikea löytää. Siksi kehittäminen on myös kalliimpaa kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Keski-Euroopassa.
Miksi siis uida vastavirtaan?
– Suomessa on kuitenkin hyvät puuvarat ja valtavan paljon puuteollisuutta. Uskon, että järki voittaa, ja rakennusmääräyksiä ja koulutusta ohjataan niin, että puusta tulee tasavertainen materiaali muiden kanssa. Pioneerina tässä otetaan haasteita vastaan ja taistellaan.