JSN:n Grundström: Suomen maine sananvapauden kärkimaana sai kolhun Sipilä-kohussa

Poliitikot puuttuvat helpommin yksittäisiin uutisiin kuin puolustavat vapaan ja riippumattoman median asemaa yhteiskunnassa, sanoo Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi Ylen aamu-tv:n haastattelussa.

sananvapaus
Kaius Niemi, Marjo Ahonen ja Elina Grundström.
Ylen ja pääministeri Juha Sipilän suhteesta sekä median sananvapauden tilasta keskusteltiin aamu-tv:ssä Ylen Uutis- ja ajankohtaistoimituksen lähetysten päällikön Marjo Ahosen, Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan Kaius Niemen ja Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajan Elina Grundströmin kesken.

Lehdistönvapautta mittaavien selvitysten kärjessä paistatteleva ja maailman vanhinta sananvapautta juhliva Suomi on saanut kuluvalla viikolla kyseenalaista huomiota, kun pääministeri Juha Sipilän (kesk.) reagointi Ylen uutisointiin nousi kansainväliseksi uutiseksi asti. Sipilä hermostui viikonloppuna Ylen uutisesta, jossa kerrottiin pääministerin sukulaisten omistaman yrityksen saamasta tilauksesta Terrafamen kaivokselta.

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajan Elina Grundströmin mielestä asia näyttäytyy maailmalla ongelmallisena Suomen sananvapausmaineen kannalta.

– Tätä kun on nyt pyritty esittämään inspiroivana esimerkkinä muille maille, kun muualla sananvapaus on heikkenemässä, niin kyllä tästä lähti nyt aika ikävä viesti, Grundström sanoi Ylen aamu-tv:n keskustelussa.

Grundström painottaa sananvapauden olevan hauras asia, joka riippuu jokaisen poliittisen johtajan päivittäisistä toimista. JSN:n puheenjohtaja kehottaa poliitikkoja miettimään, miten kannattaa toimia, kun yksittäinen uutinen ärsyttää.

Vaikka poliitikkojen ja toimittajien suhde toisinaan jännittyy, poliitikot ovat Grundströmin mukaan perinteisesti lopulta ymmärtäneet journalismin toimintaperiaatteita. Tämä on kuitenkin muuttunut, kun politiikkaan on tullut yhä enemmän henkilöitä yritysmaailmasta.

– Poliitikkojen ja toimittajien suhde on aina ollut jännittynyt, se saakin olla. Sen pitääkin hieman olla, Grundström muistuttaa.

Kuka puolustaa riippumatonta mediaa?

Aamu-tv:n keskusteluun osallistunut Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi esitti huolensa siitä, miten poliitikot tällä hetkellä suhtautuvat vapaaseen ja riippumattomaan mediaa.

– Tuntuu välillä, että on kiinnostavampaa kommentoida yksittäisiä juttuja tai loukkaantua jostain jutusta sen sijaan, että ajateltaisiin, että riippumattoman median tehtävä on olla yksi demokratian kulmakivi ja kansalaisyhteiskunnan pohja kaikelle keskustelulle, Niemi sanoo.

Vapaan ja riippumattoman median puolustajia ei kuitenkaan näytä olevan jonoksi asti.

– Minä en näe tällä hetkellä suomalaisessa poliittisessa johdossa tämän tyyppistä valtiomiesmäisyyttä, valitettavasti.

Sipilän reaktio kohtuuton

Sipilän reaktiota Ylen uutiseen Niemi pitää ylimitoitettuna. Sipilä lähetti perjantai-iltana useita sähköpostiviestejä sekä Ylen päätoimittajalle Atte Jääskeläiselle kuin jutun kirjoittaneelle toimittajalle. Viestit koostuivat pääosin Sipilän kansalaisista saamasta palautteesta. Pääministeri päätti viestittelyn kertomalla arvostuksensa Yleä kohtaan olevan nolla.

– Onko tarpeen pääministerin arvovallalla lähteä näin voimakkaaseen kampanjaan, siinä mielessä tuntuu kohtuuttomalta, Niemi mietti.

Toinen kysymys Niemen mukaan on se, miten Ylessä toimittiin tämän jälkeen ja taivuttiinko pääministerin tahtoon. Helsingin Sanomien päätoimittaja huomauttaa, että kritiikkiä väitetystä itsesensuurista on kuulunut myös Ylen sisältä. Syyt kritiikkiin on Niemen mukaan tärkeä selvittää.

– Varmaan niille päätöksille on ihan menevät perusteet ollut, mutta luottamus päätoimittajaan on varmasti ollut koetuksella, Niemi pohti.

Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan lähetysten päällikkö Marjo Ahonen vakuutti, ettei Yle antanut asiassa periksi. Ahonen painotti, että päätökset hyllyttää jo kirjoitettuja juttuja aiheesta syntyivät normaalin journalistisen päätöksenteon myötä.

– Yle on aivan valtavan iso kone ja meillä on myös vastuu siinä, että mitä asioita me nostamme voimalla esiin, missä vaiheessa siirrymme muihin aiheesiin ja milloin kenties palaamme siihen aiheeseen, Ahonen sanoo.