Jo murtuu öljyn valta, robotit nousevat, kahtiajako uhkaa – tältä talous näyttää vuonna 2017

Yle kysyi viideltä talouden asiantuntijalta kommentit aikamme viiteen suureen kysymykseen.

talous
grafiikka
Öljyn valta murtuu, robotit valtaavat alaa ja korot nousevat – tätä lupaa talouden vuosi 2017.

1. Enää ei öljy sanele talouden tahtia

grafiikka

Öljyn tynnyrihinta romahti pari vuotta sitten yli sadan euron tasolta alle puoleen. Nykyisistä 50 euron lukemista ei ole enää paluuta entiseen, uskoo muun muassa Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas. Siitä pitää huolen uusi öljyn tuotantotekniikka.

– Hinnannousun vastavoimana toimii liuskeöljyn lisääntyvä tuotanto. Liuskeöljyn tuottajilla on hyvät edellytykset lisätä omaa tuotantoaan hintojen nousun tehdessä öljykentistä kannattavampia.

YIT:n, Fiskarsin ja Nokian renkaiden hallituksen jäsen, pääomasijoittaja Inka Mero sanoo uusiutuvan energian olevan jo niin suuri tekijä, että se yhdistettynä energiatehokkuuteen johtavat öljyn hinnan laskuun pitkällä aikavälillä.

Tähän saakka öljy on sanellut suurelta osin myös hintojen nousukehitystä. Mutta Meron mukaan ei enää.

– Raakaöljyn ja inflaation kehitys ovat olleet perinteisesti korrelaatiossa (riippuvuussuhteessa). Tuo kytkös todennäköisesti erkaantuu, kuten on jo käynyt tuotannon ja sähkön kysynnän korrelaatiolle, johtuen energiatehokkuuden kehityksestä.

Myös Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Matti Apunen arvioi, että vahvin jarru hinnan nousulle on Yhdysvaltojen liuskeöljyn hyödyntäminen. Maailman öljyvarantojen hiipuminen, ns. peak oil, siirtyy merkittävästi eteenpäin.

– Resurssit tai teknologia eivät siis ole tällä hetkellä öljyn hintaa merkittävästi nostavia kriittisiä tekijöitä.

2. Robotit hävittävät työpaikkoja, kansan kahtiajako uhkaa

grafiikka

Kaikki asiantuntijavastaajat ovat samaa mieltä siitä, että robotisaatio ja digitalisaatio hävittävät jo työpaikkoja.

– Kyllä, ne hävittävät työpaikkoja, mutta eivät työtä, tarkentaa Apunen.

Hän muistuttaa, että uusi teknologia lisää tehokkuutta ja siten myös vaurautta. Sen haittapuolien torjuminen riippuu politiikasta. Sitran Mari Pantsarin mukaan robottien ja digitalisaation “vaikutus alkaa näkyä nopeasti, jo ensi vuonna”.

– Ne tulevat muuttaman paljon työnkuvaa ja varmasti osa työpaikoista katoaa. Hallitusten on huolehdittava siitä, että ketään ei jätetä taakse, sanoo Pantsar.

Mari Pantsar johtaa Sitran ohjelmaa, jolla Suomea yritetään kehittää ekologisesti kestäväksi mutta kilpailukykyiseksi.

Globalisaatio on rysäyttänyt Euroopan teolliset työpaikat. Nyt tekoäly ja automaatio purevat nopeasti "manuaaliseen valkokaulustyöhön", startup-yrityksiä rahoittava Inka Mero sanoo. Vaarassa on ennen kaikkea länsimaiden suuri keskiluokka, mutta sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamon mukaan sen hyvinvointi on vasta uhattuna.

– Robotisaatio ei murra keskiluokkaa, mutta eriarvoisuutta ruokkiva yhteiskuntapolitiikka voi tehdä sen – kuten Yhdysvalloissa on jo tapahtunut, Hiilamo varoittaa.

Myös Evassa korostetaan, että politiikalla voidaan vaikuttaa lopputulokseen.

– Työvoimapolitiikan kohde ei saa olla vanhojen työpaikkojen vaan ihmisten suojelu, Matti Apunen muotoilee.

3. Eihän Trump tosissaan…

grafiikka

Yhdysvaltojen presidentiksi valittu Donald Trump julisti vaalikampanjan aikana moneen kertaan puolustavansa maansa työpaikkoja. “Make America great again.”

Sen on tulkittu tarkoittavan tullimuurin rakentelua, joka puolestaan voi johtaa kilpailijamaiden nokitteluun ja lopulta kauppasotaan.

– Protektionismi nostaa päätään, mikä on Suomelle erittäin huono asia johtuen vientivetoisesta kasvustrategiastamme, Seija Ilmakunnas sanoo.

Toistaiseksi tulliaseet kalisevat lähinnä puheissa. Ainakaan Ilmakunnaksen havaintojen mukaan EU:n sisällä ei ole laajasti kuulunut vapaakaupan vastaisia mielipiteitä, "vaikka työvoiman vapaata liikkuvuutta joissain maissa vastustetaankin”.

– Pyrkimyksiä irtautua EU:sta ja samanaikaisesti pitää kiinni sen eduista, kuten vapaakaupasta, voi pitää ristiriitaisina.

Mari Pantsar ei usko Trumpin uhoon ja protektionismin uuteen nousuun, koska “elämme globaalissa maailmassa”, jossa työpaikkoja ei voi pakottaa jäämään omaan maahan.

– Täytyy toivoa, että Trump pysyy jollain tavalla aisoissa, hän huokaa lopulta.

Mutta ehkä maailma ei sittenkään jatku ennallaan. Inka Mero pohtii, että globaalin ja avoimen markkinatalouden aikakausi päättyy ja tilalle voivat tulla aivan uudet kuviot.

– Toimiihan Kiinakin "avoimen suljetussa" mallissa, Mero sanoo esimerkiksi.

Suomelle tärkeästä vapaakaupasta on tullut Apusen mukaan “suurempi syntinen kuin protektionismista”.

– Vapaakaupan katsotaan kuihduttava keskiluokkaa. Tämä on poliittisena aseena erittäin voimakas ja ruokkii protektionismia.

4. Euro vaarassa, mutta kestää vielä

grafiikka

Populismi haastaa perinteisiä rakenteita Euroopassa ja edustuksellinen demokratia on kriisissä – siitä koko raati on yhtä mieltä.

Heikki Hiilamon mukaan kehno talouskehitys on johtanut EU-integraation hyötyjen kyseenalaistamiseen.

– Tätä varmasti kutsutaan populismiksi, mutta kyse on hyvin yksinkertaisesta arviosta siitä, onko yhdessä pysymisestä enemmän haittaa kuin hyötyä.

Ilmakunnas katsoo, että vikaa on myös EU-maiden omassa pesässä.

– Yksi taustatekijä talouden heikolle menestykselle on tiukka talouskuri, jota Euroopassa on harjoitettu tällä vuosikymmenellä.

Pantsar sanoo Ranskan vaalien vahvistavan populismia ja kriittisyyttä euroa kohtaan. Ensi vuoden euro kyllä kestää, mutta “pidemmällä aikavälillä populismi voi johtaa eurojärjestelmän hajoamiseen”.

– En laittaisi rahojani sen puolesta likoon, että euro olisi ikuinen.

Mutta talous ja politiikka ovat tunnetta. Apusen mukaan “politiikan keskiössä ei ole enää talous vaan erilaiset identiteetti- ja arvokysymykset, joissa populismi on vallannut helposti maaperää”.

– Tästä huolimatta eurojärjestelmä ei romahda vuonna 2017, hän lohduttaa euron ystäviä.

Mero näkee asian astetta ankarammin.

– Demokratia sekä politiikan uskottavuus ja toimeenpanokyky ovat globaalissa kriisissä. Populismi nostaa päätään, mutta eurosta ei ole EU:n jäsenmaiden varaa erota.

5. Joko 2017 pilaa pörssin juhlat?

grafiikka

Osakemarkkinat eivät ole tuupertuneet kanveesiin, vaikka kaiken järjen mukaan Brexitin ja Trumpin olisi pitänyt tehdä pahaa jälkeä. Yhtenä syynä on ennätysmatala ja jopa nollakorkotaso.

Joulukuun puolivälissä Yhdysvaltain keskuspankki nosti jo ohjauskorkoaan. Tarkoittaako korkojen nousu, että 2017 on pörssiromahduksen vuosi?

Ei, sanovat tämän kyselyn vastaajat kuorossa. Heidän mukaansa edessä on rauhallinen korkojen nousu, joka antaa osakemarkkinoille sopeutumisaikaa. Lisäksi Trumpin lupaama investointiohjelma saa päinvastoin vauhtia talouteen.

Pörssien odottamatonta käännettä, mustaa joutsenta, ei näe myöskään Apunen.

– Tosin määritelmällisestihän sitä ei voi nähdäkään. Muuten se ei olisi musta joutsen, hän täsmentää.

Myös Seija Ilmakunnas arvioi, että Yhdysvaltojen elvytys ja veronkevennykset vauhdittavat talouskasvua ainakin lähiajoiksi. Se ylläpitää pörssikursseja koron nostoista huolimatta.