Kyllähän sitä välillä tulee otettua – Totuutta alkoholista, tupakasta, syömisestä ja seksistä kaunistellaan

Yli 10 000 kansalaista saa lähiaikoina kutsun FinTerveys 2017 -väestötutkimukseen. Jos vanhat merkit paikkansa pitävät, on kyselyyn vastaavilla hyvät elintavat.

terveys
Grafiikka
Timo Kallio / Yle Uutisgrafiikka

Lääkärit ovat huomanneet, että lääkärin vastaanotolla suomalaisilla on enemmän ongelmia esimerkiksi alkoholin kanssa kuin mitä kansalliset tilastot antavat ymmärtää. Ihmiset vastaavat yllättävän rehellisesti elintavoistaan kahden kesken lääkärille, mutta eivät terveystutkimusten kyselylomakkeeseen.

Kyselytutkimusten raportointiharha on hyvin tiedossa myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. THL:n FinTerveys 2017 -tutkimus käynnistyy tällä viikolla. Talven ja kevään aikana 10 300 satunnaisotoksella valittua yli 18-vuotiasta Suomessa asuvaa henkilöä saa henkilökohtaisen kutsun osallistua tutkimukseen.

Vielä 70-luvulla yhdeksän kymmenestä väestötutkimukseen kutsutusta vastasi myönteisesti. Tällä kertaa uskotaan, että tutkimuksen yhteydessä suoritettavaan terveystarkastukseen saadaan lopulta reilut 6 500 kutsuttua. Kokemuksesta tiedetään, että herkimmin pois jäävät nuoret, monet miehistä, pitkäaikaissairaat sekä tupakoitsijat.

THL:n mukaan FinTerveys 2017 -tutkimukseen osallistuminen olisi kuitenkin tärkeää kerättäessä tietoa sairauksien ehkäisystä ja hoidosta sekä suunniteltaessa, miten terveyspalveluita Suomessa kehitetään.

Vastataan mitä halutaan olla

Terveyskyselyt ovat haastavia. Tyypillistä on, että vastaaja loukkaantuu liian henkilökohtaisista ja suoraan asiaan menevistä kysymyksistä. Yksi huonosti laadittu kysymys voi johtaa siihen, että vastaaja heittää paperit roskiin.

Esimerkiksi muutama vuosi sitten suomalaisilta kysyttiin postikyselyllä seksuaaliterveydestä. Mukana ollut kysymys erektiohäiriöistä johti siihen, että miehet eivät palauttaneet kyselylomakkeita.

THL:n kyselyssä kysymykset on muotoiltava neutraalisti. ”Käytätkö alkoholia?” on parempi muoto kuin kulutetun alkoholin määrä. Kysymykset pitää rakentaa siten, että ahdistavaa asiaa ei kysytä heti ensimmäisenä.

Tutkijat tietävät, että kansalaisilla on taipumus vastata terveyskyselyihin sosiaalisesti hyväksytyllä tavalla. Esimerkiksi liikuntaa harrastamatonkin harrastaa liikuntaa kun sitä kysytään. Ilmiön taustalla on, että ihminen ei näe itseään sellaisena kuin hän on, vaan sellaisena kuin haluaisi itsensä olevan.

Lääkärin katsekontaktissa valehtelu vähenee

Hyvä lääkäri saa vastaanotolla rehellisempää tietoa kuin mitä kansalaiset vastaavat terveyskyselyihin. Sairauksien ennaltaehkäisyyn erikoistuneiden työterveyslääkäreiden vuosi- ja ikätarkastuksiin tulee paljon myös vastentahtoisia terveystarkastettavia. He eivät terveyskyselyihin vastaile.

Esimerkiksi alkoholista kysyttäessä lääkäri ottaa mini-interventiossa asian mahdollisimman hellästi puheeksi. Riskijuojan kanssa hyvä vastaanotto päättyy esimerkiksi siihen, että lääkäri kertoo olevansa potilaastaan huolissaan ja, että tämä voi halutessaan varata uuden ajan.

Jos luottamus lääkäriin syntyy, huomaa vastaanotolla istuva usein itsekin juovansa liikaa, polttavansa tai syövänsä lounaaksi levyllisen suklaata.

Päihteiden käyttöä, tupakointia, huonoja ruokatottumuksia sekä seksin tai mielenterveyden murheita ei aina haluttaisi kertoa lääkärillekään. Vastaavasti moni näkee sairausloman toivossa myös paljon vaivaa valehdellakseen lääkärille olevansa sairas silloinkin kun ei ole.

Tutkijoilla on kova työ selvittää, missä kunnossa suomalaiset todellisuudessa ovat. THL:n mukaan vääristymät osataan FinTerveys 2017 –tutkimuksen vastauksissa ottaa huomioon. Se tiedetään kokemuksesta, että korkeasti koulutetut, jolla on terveet elintavat ja hyvä terveys, osallistuvat tutkimukseen innokkaimmin.

Juttua varten on pyydetty tietoja THL:n erikoistutkija Katja Borodulinilta sekä Terveystalon vastaavalta työterveyslääkäriltä Anna Mätöltä.