Turkin Istanbulissa yökerhoon viime yönä tehty hyökkäys vaikuttaa tämänhetkisten tietojen perusteella islamistiselta terrorilta, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta.
Alarannan mukaan tekotavan ja kohteen perusteella isku vaikuttaa terroristijärjestö Isisin organisoimalta tai yksittäisen ääri-islamilaisen ideologian kannattajan toteuttamalta.
– Tulkitsen iskun näin, koska kyseessä oli länsimaalaista elämänmenoa ja liberaaleja arvoja symbolisoiva kohde, Alaranta perustelee.
Kurdit iskeneet enemmän poliisia ja armeijaa vastaan
Toinen mahdollinen iskun toteuttaja voisi olla kurdiseparatistit. Alarannan mukaan kurdit kuitenkin pyrkivät iskemään Turkin hallintoa edustavia tahoja kuten poliisia ja armeijaa vastaan.
Alarannan mukaan turkkilaisissa, hallitusta lähellä olevissa tiedotusvälineissä on ollut viime aikoina käynnissä vihakampanja, jossa on korostettu, että Turkissa ei pitäisi viettää joulua tai uutta vuotta länsimaalaiseen tyyliin.
Alaranta pitää mahdollisena, että mahdollinen yksittäinen hyökkääjä eli niin sanottu yksinäinen susi olisi voinut saada ideansa Istanbulin iskuun mediassa olleista vihapuheista.
Turkki tuki islamisteja ja kärsii nyt siitä
Vanhemman tutkijan mukaan suuri osa Turkin viimeaikaisista väkivaltaisuuksista on liittynyt jollain tavalla Syyrian tilanteeseen.
Alaranta arvioi, että Turkin hallinto on itse luonut islamistisille radikaaliryhmille toimintaedellytyksiä. Nyt järjestöjen kuriin saaminen on pitkä prosessi.
– Turkki on tässä hyvin vaikeassa tilanteessa, koska se on tukenut vuosia Syyrian puolella jihadistiryhmiä kuten Jabhat al-Nusraa eli al-Qaida -liitännäistä ja vastaavia, Alaranta sanoo.
– Turkki myös harjoitti avoimien ovien politiikkaa Isisin suhteen monta vuotta. Tämän organisaation annettiin muodostaa solujaan Turkkiin.
Alarannan mukaan Isisillä ja vastaavaan ideologiaan uskovilla muilla ryhmillä on huomattava läsnäolo Turkissa. Viimeisen vuoden aikana maassa on esimerkiksi tehty suuri määrä Isisiin liittyviä pidätyksiä.
– Siitä on paljon raportteja, että radikaaliajattelu ja radikaalin islamistisen ideologian kannattajakunta on viimeisen viiden vuoden aikana selvästi kasvanut.
Isis kylvää kaaosta, PKK hakee myönnytyksiä
Turkissa tapahtui viime vuonna useita merkittäviä terrori-iskuja sekä armeijan epäonnistunut vallankaappausyritys. Maassa on ollut voimassa jo puoli vuotta poikkeustilalaki, joka antaa viranomaiselle periaatteessa erityisvalmiudet terroritekojen estämiseen.
Alaranta arvioi, että Isisin iskut on parasta nähdä pyrkimyksenä vahvistaa Turkin sisäisiä ristiriitoja. Niitä on jo esimerkiksi sunnienemmistön ja alevivähemmistön välillä, turkkilaisten ja kurdien välillä sekä islamilaiskonservatiivisen ja maallisen kansanryhmän välillä.
– Isisillä on selvästi pyrkimys kiihottaa tätä vastakkainasettelua ja pitää maa sekasortoisena. Se luo toimintaedellytyksiä Isisille tilanteessa, jossa järjestö alkaa olla ahdingossa Syyriassa ja Irakissa.
Alarannan mukaan Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n sisällä puolestaan on radikaaliryhmä, joka ilmeisesti pyrkii terrorilla hajottamaan Turkin valtiota tai pakottamaan sen jonkinlaisiin myönnytyksiin kurdikysymyksessä.
Poliitikka umpikujassa ja pula terrorismin torjujista
Alarannan mukaan jatkuvat terrori-iskut Turkissa kertovat maan harjoittaman politiikan umpikujasta. Ratkaisukeinoja kurdikysymykseen ja islamistiryhmien toimintaan ei ole pystytty löytämään.
– Kurdikysymyksen kohdalla fakta on se, että neuvottelupöytään PKK:n kanssa täytyy istua jossain vaiheessa. Tässä vaiheessa sitä ei haluta tehdä.
– Kurdeista peräisin olevan terrorin suhteen ei selvästikään tehdä kaikkea, mitä voitaisiin tehdä. Kyllä siihen voisi vastata paljon tehokkaammin pyrkimällä poliittiseen ratkaisuun aktiivisesti.
Turkin hallinto on syyttänyt viime kesän vallankaappausyrityksestä Yhdysvalloissa maanpaossa elävää, Hizmet-liikettä johtavaa uskonoppinutta Fethullah Gülenia.
Turkki on viimeisen vuoden aikana erottanut suuren joukon päteviä poliiseja ja tiedustelupalveluiden työntekijöitä Gülenin vastaisten operaatioiden yhteydessä.
Alarannan mukaan maassa saattaa olla pula pätevistä terrorismin vastaisista toimijoista, mikä helpottaa iskujen onnistumista.
Presidentin suosio huippulukemissa
Turkin terroriteot eivät ole ainakaan toistaiseksi heikentäneet presidentti Recep Tayyip Erdoğanin asemaa. Päinvastoin, lukuisat iskut ja vallankaappausyritys ovat lisänneet Erdoğanin hänen AKP-puolueensa kannatusta.
Alarannan mukaan hallituspuolue AKP:n kannatus on tällä hetkellä yli 50 prosenttia.
– Tätä kansansuosiota ja sekasortoa yritetään seuraavaksi hyödyntää niin, että luodaan kuva, jonka mukaan tarvitaan määrätietoinen valtionjohto, jossa valta keskitetään yhteen käsiin.
Alarannan mukaan Turkissa on keväällä odotettavissa kansanäänestys presidenttivaltaiseen järjestelmään siirtymisestä.