Väestöliitto syntyvyyden laskusta: Ongelmat muualla, vauvatalkoot eivät ratkaisu

Tutkimusprofessori sanoo, että yhteiskunnassa pitäisi luoda nykyistä paremmat edellytykset tehdä lapsia opiskeluaikana.

syntyvyys
Raskaana oleva nainen.
Henrietta Hassinen / Yle

Syntyvyyden pieneneminen Suomessa ei aiheuta suurta huolta Väestöliitossa. Tutkimusprofessori Anna Rotkirchin mukaan huolen pitäisi kohdistua niihin, jotka haluavat lapsen, mutta eivät niitä syystä tai toisesta voi saada.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa kuoli viime vuonna enemmän ihmisiä kuin syntyi. Syntyvyys laski kuudetta vuotta peräkkäin.

– Meitä huolestuttaa, että noin puolet nuorista aikuisista sanovat, että lykkäävät lastenhankintaa tai kokonaan luopuvat siitä huonon taloustilanteen vuoksi tai siksi, että työelämässä on epävarmuutta.

Rotkirchin mukaan syntyvyysluvuista on tärkeää puhua, mutta syntyvyyden yleisestä tilasta ollaan liian helposti huolissaan. Hän sanoo, että koko väestönkehityksen kannalta pitäisi saada aikaan yleisnäkemys siitä, minkälaista väestökokoa Suomessa ylipäätään toivotaan 10–15 vuoden päästä.

– Syntyvyyskäyrän notkahtaminen sinne tai tänne ei ole yhteiskuntapoliittinen tavoite. Voidaan hyvin ajatella, että ihmiset voivat hyvin, saavat toivomansa määrän lapsia ja keskimääräinen lapsiluku voi silti olla 1,4, sanoo Rotkirch.

Luvulla hän viittaa alhaisen syntyvyyden maihin, joissa on keskimäärin 1,4 lasta naista kohden.

Syntyvyys nousuun: poliittisiakin keinoja on

Rotkirchin mukaan poliittisin keinoin pystyy auttamaan syntyvyyden parantamisessa. Hän sanoo, että yksi keino on joustavuuden lisääminen. Tällä hän tarkoittaa sitä, että politiikassa tehtäisiin päätöksiä, jotka kannustaisivat ihmisiä hankkimaan lapsia esimerkiksi silloin, kun he opiskelevat.

– Nyt saatetaan ajatella, että on outoa, että opiskellessa hankkii lapsen. Se ei ollut mitenkään erikoista esimerkiksi 1970-luvulla, hän sanoo.

Rotkirchin mukaan syntyvyydessä on paljon alueita, joihin ei poliittisin keinoin pystytä suoraan vaikuttamaan. Hän tuo esiin puolison puuttumisen yhtenä syynä sille, ettei ihmisellä ole lasta, vaikka sitä toivookin.

– Sitten on niin sanottu elämänkulkuajattelu, että ensin pitää tehdä tosi paljon asioita, kouluttautua ja matkustaa, ja sitten vasta tehdään lapsi, Rotkirch sanoo.

Pitäisikö esimerkiksi valtiovallan kannustaa ihmisiä tekemään enemmän lapsia? Rotkirch korostaa, että syntyvyyttä tuskin saa nousuun sillä, että valtion johto kannustaa lastentekotalkoisiin.

– Se on monella tapaa vanhanaikaista ja ongelmallista. Lapsia ei tehdä valtiota tai bruttokansantuotetta varten, vaan ihmisten toiveista saada lapsia, hän sanoo.

Rotkirch lohduttaa, että ne jotka ovat huonon taloustilanteen vuoksi tähän asti lykänneet lapsen hankintaa, ehkä päättävät toisin, kun talouden nousukausi kunnolla alkaa.