Sanomalehti Ilkan, sanomalehti Pohjalaisen ja Yle Pohjanmaan Kuntavaalit 2017 -kiertueella Pietarsaaressa käytiin vilkkain keskustelu suomenkielisten palveluista.
Kuntavaaliehdokkaista paikalla keskustelemassa ovat Veikko Kuusela (kesk.), Sauli Isokoski (vas.), Ilmari Heinonen (kok.), Kari Koskela (sd.), Kurt Hellstrand (kd.) ja Maria Lunabba (rkp.).
Paneelin vetäjinä toimivat Pohjalaisen uutispäällikkö Mikko Kallionpää ja Yle Pohjanmaan toimittaja Terhi Varjonen.
Nythän on näin, että kymmenen prosenttia ihmisistä molemmissa kieliryhmissä on enemmän tai vähemmän nationalisteja, hyvin lähellä natseja.
Kielibarometrin mukaan suomenkieliset ovat Pietarsaaressa hyvin tyytymättömiä saamiinsa palveluihin. Sauli Isokoski sanoi, että hän on itse kokenut, kuinka suomenkielisten on vaikeampi löytää esimerkiksi töitä. Lisäksi hän valitti, ettei terveyskeskuksesta saa suomenkielellä palvelua.
– Tämä kielibarometri on mielenkiintoinen, mutta uskoisin, että kyse on enemmän tunteesta. Sote-puolella on tehty kysely suoraan potilaille ja vain kolme vastaajaa moitti kielipalveluja, vastasi Maria Lunabba.
– Ei kyse ole aina tunteesta. Faktat osoittavat, että johtavat virat ovat menneet ruotsinkielisille, suomenkieliset eivät haekaan enää tänne, sanoi Kari Koskela.
Ilmari Heinosen mukaan suomenkieliset ovat herkkähipiäisempiä eli he kokevat helpommin tulevansa kielensä takia kaltoinkohdelluiksi.
– Nythän on näin, että kymmenen prosenttia ihmisistä molemmissa kieliryhmissä on enemmän tai vähemmän nationalisteja, hyvin lähellä natseja. Sieltä saattaa tulla todella töykeää kohtelua välillä, se jää mieliin vuosiksi.
– Totuus on, että virat on täytetty ruotsinkielisillä. Muuten olen saanut hyvää palvelua suomeksi, paitsi Malmin sairaalassa, sanoi puolestaan Veikko Kuusela.
Haaveiluja kuntaliitoksesta
Pietarsaari on kärsinyt viime vuosina muuttotappiosta, kaupungin vetovoima askarruttikin panelisteja.
Muuttotappion uskottiin kuitenkin olevan osin silmänlumetta, sillä seudulla on vetovoimaa. Esimerkiksi elinkeinoelämällä pyyhkii hyvin ja isojakin teollisuushankkeita on vireillä. Pietarsaaren työpaikka omavaraisuus, 130 prosenttia, onkin huippuluokkaa. Ongelmaksi koettiin se, että ihmiset muuttavat naapurikuntiin ja käyvät kaupungissa töissä.
Pietarsaarelaiset kunnallispoliitikot näkisivät mielellään kuntaliitoksia naapureidensa kanssa, mutta naapurit eivät ole asialle lämmenneet.
– Pitäisi selvittää, onko kyse esimerkiksi tonttipolitiikasta. Olen kuullut monilta, että he muuttavat Pedersöreen tai Larsmoon, koska sieltä saa isoja tontteja, sanoi Maria Lunabba.
Kari Koskela muistutti, että Pietarsaari on hyvin tiheään asuttu. Samasta aiheesta jatkoi myös Ilmari Heinonen.
– Jos ihminen rakentaa kolmen kilometrin päähän torista Sandsundiin, hän on jo naapurikunnan puolella. Jos Kokkolassa rakentaa kolmen kilometrin päähän torista, on Rödsössä tai Sokojalla, samassa kaupungissa. Tässä menee hallinnollinen ja toiminnallinen kaupunki sekaisin. Toiminnallisella kaupungilla menee hyvin, se kasvaa.
– Turha on kieltää tosiasioita, kaupunki ei ole vetovoimainen. Pietarsaari on hyvin yritysvastainen ja tontit ovat pieniä, teilasi Veikko Kuusela kotikaupunkiaan.
Panelistit halusivatkin kuntaliitoksia naapureiden kanssa. Ainoastaan Sauli Isokosiki jarrutteli hieman, tai jos liitoksiin mentäisiin, niin heti Kokkolan kanssa.
– Olen vastustanut kuntaliitoksia, mutta siinä ovat demokraattiset syyt takana. RKP:lla olisi iso enemmistö jos naapurit liittyisivät meihin. Jos liitosta halutaan, mennään sitten yhteen Kokkolan kanssa. Mutta eivät liitokset ole tuoneet mitään auvoa. Katsokaa nyt Kokkolaakin, siellä menee nyt huonommin, sanoi Isokoski.