Eletäänkö loppukuu pelkällä puurolla? – Kelan perustoimeentulotuet pahasti rästissä

Perustoimeentulotukipäätösten siirto kunnilta Kelalle johti ruuhkasumaan. Satojen hakemusten käsittelyajat venyvät päivittäin yli lakisääteisten aikarajojen.

toimeentulotuki
ihminen selailee toimeentulotukihakemuksen ohjeita
Antti Kolppo / Yle

Moni perustoimeentulotukea saava on viime aikoina kiristänyt kukkaron nyörejä ja laskenut kaupan kassalla pennosia. Tuen myöntäminen siirtyi kunnilta Kelalle vuodenvaiheessa, eikä kaikki ole mennyt suunnitelmien mukaan. Kelan palvelut ovat ruuhkautuneet pahoin, eikä tukia ole maksettu ajallaan.

– Jälkikäteen voi olla viisaampi ja sanoa, että siirtymävaiheeseen meillä ei ole ollut riittävästi väkeä. Tällä hetkellä ei välttämättä pysytä niissä käsittelyajoissa, missä pitäisi pysyä, sanoo etuusjohtaja Anne Neimala Kansaneläkelaitokselta.

Lain mukaan päätös pitäisi saada seitsemän päivän sisällä hakemuksen jättämisestä. Nyt satoja hakemuksia menee päivittäin tämän rajan yli. Viivästymisistä on tehty myös kymmeniä kanteluita eduskunnan oikeusasiamiehelle, kertoi Lännen Media (siirryt toiseen palveluun) aikaisemmin tällä viikolla.

Kelan mukaan merkittävin ruuhkiin johtanut tekijä on se, ettei tuen saajien tietoja voinut siirtää kunnilta Kelalle tietoturvasyistä. Hakemusten käsittely on siis jouduttu aloittamaan täysin alusta, mikä on vienyt odotettua enemmän aikaa.

Tukia tarvitseville tilanne voi olla hyvin hankala. Maksujen viivästyessä esimerkiksi vuokran maksaminen voi koitua ongelmaksi tai kalliit lääkkeet jäädä kokonaan ostamatta.

"Osattiin odottaa, että tässä todennäköisesti käy näin"

Kaikille ruuhka ja käsittelyjen viivästyminen ei kuitenkaan tullut yllätyksenä. Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto oli tiiviisti mukana lain säätämisessä ja osasi pelätä tulevia ongelmia.

– Vaikka muutosta oli hyvin aikaa valmistella, vielä syksyllä kunnissa ei ollut käsitystä, miten tehtävät tullaan siirtämään. Asiaa ei kunnolla valmisteltu yhdessä niiden ihmisten kanssa, jotka ovat jo tehneet toimeentulon käsittelyä. Kyllä osasimme odottaa, että todennäköisesti käy näin, sanoo erikoisasiantuntija Minna Salminen JHL:stä.

Minna Salminen seisoo asukastalon aulassa
JHL:n erikoisasiantuntija Minna Salmisen mukaan ruuhkaan olisi pitänyt varautua, sillä ennnen muutosta oli hyvin aikaa suunnitella siirtoa. Antti Kolppo / Yle

JHL toivoi, että siirto olisi tehty liikkeenluovutuksena, jolloin kuntien etuuskäsittelijöiden työt ja tietotaito olisi siirtynyt suoraan Kelalle. Ammattiliiton mukaan Kela kuitenkin lähti siitä, että pystyy hoitamaan työn kuntia pienemmillä resursseilla.

– Valmistelussa jäi varjoon sekä asiantuntijoiden että konkreettisten tekijöiden ääni. Kaikki ongelmakohdat tuotiin kyllä esille. Korostettiin sitä, että muutosta on pakko rakentaa yhdessä ja että sähköiset järjestelmät pitää tehdä ajoissa valmiiksi. Myös resurssikysymykset olivat moneen kertaan esillä, sanoo Salminen.

Salmisen mukaan kuntien tärkeää osaamista jäi hyödyntämättä ja tieto toimeentulotuen käyttäjistä katkesi turhaan, koska Kela ei rekrytoinut tarpeeksi kuntien etuuskäsittelijöitä.

Ruuhkia purkamaan haalitaan lisää väkeä

Kela kertoo palkanneensa satoja uusia käsittelijöitä viime vuoden lopussa, mutta määrä ei kuitenkaan ollut riittävä. Nyt ruuhkien purkuun haalitaan kiireen vilkkaa lisää väkeä. Ruuhkasuma on kuitenkin sen verran paha, ettei ongelma ratkea ihan hetkessä.

– On palkattu lisää henkilökuntaa, tehty paljon ylitöitä ja siirretty Kelan muista tehtävistä osaavia henkilöitä käsittelemään hakemuksia. Joka päivä tehdään tämän eteen töitä ja toivotaan, että kevään aikana saadaan tilanne sellaiseksi, että pystytään koko ajan lakisääteisissä rajoissa, sanoo Neimala.

Anne Neimala seisoo aulassa
Etuusjohtaja Anne Neimalan mukaan Kela pyrkii saamaan ruuhkat haltuun kevään aikanaAntti Kolppo / Yle

Eniten perustoimeentulotukea maksettiin tammikuussa Uudellamaalla, jossa tukea sai lähes 30 000 kotitaloutta. Koko maassa tukia meni yhteensä 87 500 talouteen.

Keskimääräinen yhdelle kotitaloudelle maksettu summa oli 443 euroa ja hakijoista useimmat olivat yksinasuvia työttömiä.