Artikkeli on yli 9 vuotta vanha

Analyysi: Presidentti Niinistö pysyttelee sitkeästi kuuloetäisyydellä Putinista

Arktisella alueella kummittelee paljon geopoliittisten kiistojen aiheita, kirjoittaa Riikka Uosukainen.

Niinistö katsoo kuvassa vasemmalle ja Putin hänen takanaan oikealle. Taustalla näkyy Venäjän lippu.
Presidentit Niinistö ja Putin Novo-Ogaryovossa 22.03.2016 Kuva: Kirill Kudryatsev / Pool / EPA
  • Riikka Uosukainen

Presidentit Sauli Niinistö ja Vladimir Putin tapaavat torstaina Arkangelissa, Vienanjoen suistossa. Pohjoisesta sijainnistaan huolimatta sää on ilmeisesti vähän samantyyppinen kuin Suomessa, muutama pakkasaste, joka voi tuntua hetkittäin kylmemmältä.

Presidentti Niinistö on kuvannut arktisen neuvoston roolia “sopivan viileäksi ympäristöksi, jossa voidaan rauhallisesti, tunteiden kuumenematta, käydä keskusteluja”. 

**Isäntämaa Venäjä tuo paikalle Putinin lisäksi **pitkän laahuksen sektoriministereitä ja virkamiehiä. Putinin joukkue pyrkii loistamaan näyttämöllä,  jossa se voi sen tällä hetkellä tehdä. Yhdysvaltoja edustaa maan suurlähettiläs.

Suomen presidentille lento pohjoiseen merkitsee ennenkaikkea mahdollisuutta päästä jälleen lähikontaktiin maailmaa askarruttavan valtionpäämiehen kanssa.

Niinistön ja Putinin kahdenkeskisen tapaamisen asialistalla ei ole uusia, akuutteja asioita. Vanhat erimielisyydet esimerkiksi Ukrainan kriisistä ovat voimassa, ja kaikki oleellinen niistä on toisen tiedossa.

Seurueet istuvat pöydän ääreen, Niinistö ja Putin vastakkain. Samalla saadaan tapaamisen merkittävin anti, Putinin aivoitusten kuuntelu ja sen hetkisen tilanteen katselu.

Presidentti-kielessä sanotaan, että dialogi on tarpeellista Venäjän kanssa Ukrainan tilanteesta huolimatta, jotta Venäjä saadaan taas toimimaan kansainvälisten pelisääntöjen mukaan.

Naapurimaa Ruotsin kommenteissa on viime aikoina alettu ymmärtää Niinistön sitkeää projektia pysytellä katse- ja kuuloetäisyydellä Putinista. Kansainvälisissä kokouksissa on helpompi puhua Venäjän roolista, kun sen tekemisistä ei ole luettu vain lehdistä.

Dialogi Putinin kanssa kiinnostaa siksikin, että Venäjä on ollut kansainvälisen politiikan areenalla poikkeuksellisen hiljaa, ikään kuin odottamassa. Ilmatilan on vallannut uusi arvaamaton peluri, Donald Trump.

Arktisen neuvoston työlistalla on asioita, joiden ratkaisut karkailevat yhtä helposti kuin yhteisymmärrys ilmastonmuutoksesta ja Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanosta. Tällä hetkellä jarruja painelee Trumpin uusi hallinto.

Sotilaspoliittisia asioita ei käsitellä, mutta arktisella alueella kummittelee paljon geopoliittisten kiistojen aiheita.

Presidentti Niinistö on pitänyt esillä myös ajatusta Suomen puheenjohtajakaudella järjestettävästä arktisesta huippukokouksesta, mutta se ei tunnu etenevän.

Trumpin hallinto tuntuu hakevan ensikontaktejaan maailmalla omat intressit edellä. Suomea käytetään, jos tarvitaan.

Suomelle Arkangelin kokous on myös valmistautumista kapulanvaihtoon, koska arktisen neuvoston puheenjohtajuus siirtyy Yhdysvalloilta Suomelle toukokuussa.

Arkangel tarjoaa mahdollisuuden testata puheenjohtajakauden aloitteita ja jäsenmaiden Venäjän, Yhdysvaltojen, Kanadan ja Pohjoismaiden suhtautumista niihin.

Monet hankkeet ovat vastatuulessa, mutta aikaa on kaksi vuotta. Suomen puheenjohtajuus kestää vuoteen 2019.