Kansainväliset asiantuntijat pitävät suomalaisten virkamiesten yhteistyötä terveysuhkiin varautumisessa erinomaisena ja toimivana. He ovat kuitenkin huolissaan sote-uudistuksen vaikutuksista.
Lääkintöneuvos Anni Virolainen-Julkunen sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo, että Suomen terveysturvallisuuteen viiden päivän ajan perehtyneet kansainväliset arvioijat suorastaan kadehtivat Suomen tilannetta. He myös kyselivät, miksi järjestelmää ollaan muuttamassa.
– Meillä on niin hyvä poikkihallinnollinen yhteystyö. Se pitäisi huomioida sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä, että sitä ei menetettäisi.
Esimerkiksi Ruotsissa terveydenhuollon uudistus on Virolainen-Julkusen mukaan aiheuttanut ongelmia terveysturvallisuuden hoidossa.
Uskoakseni uudistus myös parantaa monia asioita, ei pelkästään sitä, että voisimme hukata erityisesti jotakin.
Vastuu perustason toimista tartuntatautien ehkäisyssä on kuntatasolla. Tieto epidemioista tulee viranomaisille terveyskeskuksista, terveysasemilta, lääkäriasemilta ja laboratorioista. Uudistuksessa vastuuta siirtyy maakunnille.
Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (ps.) pitää tärkeänä sitä, että terveysturvallisuus on mukana, kun sote- ja maakuntauudistusta viedään eteenpäin.
Hän ei usko, että uudistus vaarantaa turvallisuutta, jos se toteutetaan huolellisesti.
On alueita, joilla lääkärit kehottavat leukemialasten vanhempia muuttamaan muualle.
– Uskoakseni uudistus myös parantaa monia asioita, ei pelkästään sitä, että voisimme hukata erityisesti jotakin. Jos ajatellaan, mitä hyvää meillä on, tottakai toki meidän neuvolajärjestelmä. Se on äärimmäisen hyvä menetystarina Suomessa.
Rokottamattomuus ongelma joillakin alueilla
Lääkintäneuvos Anni Virolainen-Julkunen korostaa, että jos järjestäytynyt yhteiskunta haluaa suojella itseään epidemioilta, rokottamisen liittyvä laumasuoja on tärkeää.
Virkamiehet näkevät mahdollisen neuvoloiden ottamisen sote-uudistuksen valinnanvapauden piiriin ja yksityistämisen voivan olla uhka rokotekattavuudelle.
Suomessa ei ole rokotepakkoa, ja mikäli osa neuvoloista esimerkiksi lakkaisi tarjoamasta rokotteita, sillä voisi olla seurauksensa.
– Esimerkiksi tuhkarokon suhteen 95 prosentin rokotekattavuus on kriittinen raja. Jos kattavuus putoaa alle sen, kasvaa riski sairaustua ja riski siihen, että laumasuoja ei suojele rokottamattomia, niin kuin se muuten suojelisi.
Esimerkiksi tuhkarokon suhteen 95 prosentin rokotekattavuus on kriittinen raja.
Suomessa on kymmeniä kuntia, joissa esimerkiksi tuhkarokolta, vihurirokolta ja sikotaudilta suojaava MPR-rokote on annettu alle 95 prosentille pikkulapsista.
– On alueita, joilla lääkärit kehottavat leukemialasten vanhempia muuttamaan muualle.
Rokotekattavuutta Suomessa seuraa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL, jonka nettisivuille rokotusrekisteritiedot on koottu.
Maailman terveysjärjestö WHO on jo varoittanut tuhkarokon lisääntymisestä Euroopassa rokotusten vähenemisen vuoksi.
Tartuntataudit todennäköisin uhka
Kansainvälisessä arvioinissa nousi esiin myös se, että Suomi on iso maa, mutta ihmisiä on vähän. Kokonaisturvallisuus ei voi olla yksin virkamiesten varassa, vaan myös tutkijoita tarivitaan apuun.
– Valtion tutkimuslaitosten resursseja on pienennetty niin paljon, että on tärkeää tehdä yhteistyötä esimerkiksi yliopistojen kanssa, sanoo Virolainen-Julkunen.
On tärkeää tehdä yhteistyötä esimerkiksi yliopistojen kanssa.
Kansainvälisen arvion Suomen terveysturvasta perjantaina vastaanottanut ministeri Pirkko Mattila arvioi, että todennäköisin suomalaisten terveysturvallisuutta koetteleva uhka ovat tartuntataudit.
– Voisi ehkä varovaisesti arvioida tässä vaiheessa, että epidemiat sellaisenaan, tarttuvat taudit laajana epidemiana tai pandemiana. Varovaisesti arvioiden nämä.