Kiinan presidentti saapuu Helsinkiin – Tutkija: Suomelle ollaan nyt varsin kateellisia Euroopassa

Xi Jinping pysähtyy Suomessa matkalla Yhdysvaltoihin. Valtiovierailulla on merkitystä molemmille maille.

Kiina
Xi Jinping seisoo vaimonsa kanssa jääveistoksen vieressä lumisessa maisemassa.
Xi Jinping vaimonsa Peng Liyuanin kanssa Maailman talousfoorumissa Davosissa tammikuussa. Laurent Gillieron / EPA

Kun Kiinan presidentti Xi Jinping tiistai-iltana saapuu Suomeen, ovat täällä meneillään kunnallisvaalien ennakkoäänetyksen viimeiset tunnit.

Jos Xin ja hänen vaimonsa auto ohittaa äänetyspaikkojen ulkopuolella olevia jonoja, hän saattaa hymähtää tyytyväisenä.

Kiinan presidentin ei nimittäin tarvitse huolehtia vaalien mahdollisesti tuomista kannatuksen heilahteluista. Xin asema on vahva ja Kiinan kommunistinen puolue on vahvistamassa sitä entisestään.

Myös vierailu Suomeen sopii hänen julkisuuskuvaansa hyvin juuri nyt.

On suomalaisen diplomatian voitto, että Xi Jinping on saatu Suomeen, arvioi vanhempi tutkija Jyrki Kallio Ulkopoliittisesta instituutista.

– Varmasti olisi kilpailua saada hänet moneen muuhunkin paikkaan. Olettaisin, että Suomea katsotaan nyt varsin kateellisena Euroopassa, Kallio sanoo.

Xi Jinping ei ole vieraillut aiemmin presidenttinä yhdessäkään Pohjoismaassa. Edellinen Suomessa vieraillut Kiinan presidentti oli Jiang Zemin vuonna 1995.

Vierailu on jo ollut näyttävästi esillä Kiinassa

Suomi on jo saanut vierailun puitteissa huomattavasti huomiota Kiinassa. Vierailua seuraa myös laaja lehdistövaltuuskunta, osin siksi, että Kiinan presidenttipari jatkaa Suomesta matkaa suoraan Yhdysvaltoihin.

Peng Liyuan hymyilee päällään harmaa villakangastakki.
Laulajana tunnetuksi tullut Peng Liyuan on myös tarkkaan seurattu tyyli-ikoni.Andrew Cowie / EPA

Presidentti Sauli Niinistö antoi jo maanantaina Helsingissä haastatteluja useille kiinalaismedioille, muun muassa valtiolliselle tv-yhtiölle CCTV:lle.

Kiinan presidentin Suomen ja Kiinan ystävyyttä ylistävä kirjoitus puolestaan julkaistiin suomalaisessa Helsinki Times -verkkojulkaisssa. (siirryt toiseen palveluun)

– Vierailu tarjoaa Xille mahdollisuuden vaihtaa näkemyksiä EU:n tulevaisuudesta ja erityisesti unionin suhteesta Venäjään, Kallio arvio.

EU:n ja Venäjän suhteet vaikuttavat esimerkiksi maailmatalouteen, jonka tila on Kiinan ykköshuolia.

Kiina ja Suomi puuhaavat uudenlaista kumppanuutta

Luultavasti vierailun aikana allekirjoitetaan useita sopimuksia ja yhteistyöpöytäkirjoja. Niiden sisältöä ei vielä tiedetä.

Suomi ja Kiina ovat kuitenkin pitkään valmistelleet "uudenlaista kumppanuussopimusta". Sen allekirjoittamiseen valtiovierailu olisi sopiva hetki.

– Kiinan ulkopolitiikassa kumppanuussopimuksilla on merkitystä. Kiina solmii tällaisia sopimuksia maiden kanssa, joihin sillä on tiiviit välit, tutkija Jyrki Kallio arvioi.

Suomen ja Kiinan hyvien suhteiden symboliksi ovat astelemassa myös pandat. Pandasopimuksen julkistaminen sopisi hyvin sekin valtiovierailun henkeen.

Jättiläispandapariskunnan vuokraamisesta Suomeen on periaatteessa sovittu jo viime vuonna, mutta käytännön järjestelyt saattavat vielä olla kesken. Kiinan on hyväksyttävä sijoituspaikan eli Ähtärin eläinpuiston olot ja annettava hankkeelle lopullinen vihreä valo.

Suomi ei liittynyt seitsemän EU-maan moitekirjeeseen

Kiinalaisten vieraillessa länsimaissa esiin nousevat yleensä aina myös ihmisoikeudet. Viime aikoina Kiinassa kansalaisyhteiskunnan valvontaa on kiristetty ja etenkin aktivisteja puolustaneita juristeja on vangittu ja jopa kidutettu (siirryt toiseen palveluun).

Ihmisoikeusloukkauksiin ottivat viime kuussa näyttävästi kantaa muun muassa seitsemän EU-maan suurlähettiläät kirjelmässä, joka lähetettiin Kiinan johdolle. Allekirjoittajiin kuuluivat esimerkiksi Ruotsi ja Viro. Suomi ei kirjelmään osallistunut.

Kirjelmä oli tarkoitus lähettää koko EU:n nimissä, mutta se onnistunut tiettävästi Unkarin vastustuksen takia. Ei tiedetä, onko Suomi puuttunut kulissien takana ihmisoikeusjuristien kohteluun.

– Viime aikaiset tapahtuvat lisäävät kyllä painetta siihen, että myös ihmisoikeusasioista olisi puhuttava Suomen ja Kiinan välillä aiempaa avoimemmin, Jyrki Kallio huomauttaa.

Suomella on ollut jo 20 vuoden ajan oikeusvaltioyhteistyötä Kiinan kanssa. Käytännössä tämä on tarkoittanut esimerkiksi tuomioistuimien henkilökunnan koulutusta.

Kiinan huoli ympäristöstä hyödyttää myös suomalaisia

Presidentti Niinistö ja Xi Jinping Hainanilla vuonna 2013.
Presidentti Sauli Niinistö teki virallisen vierailun Kiinaan huhtikuussa 2013 ja tapasi Xin Hainanilla. AOP

Suomella ja Kiinalla on tiivistä yhteistyötä myös ympäristöteknologian alalla. Suomalaisia yliopistoja ja yrityksiä on osallistunut parin vuoden ajan Beautiful Beijing -hankkeeseen, joka tähtää pahoista saasteista kärsivän Pekingin ilmanlaadun parantamiseen.

Ympäristöongelmat tunnustetaan Kiinassa laajasti, ja myös maan johto on pitkään ajanut toimia ympäristön tilan parantamiseksi.

Kaikkein tärkeintä on kuitenkin talouskasvun jatkumisen varmistaminen. Kiinan johto on luvannut, että bruttokansantuote kaksinkertaistetaan vuoteen 2020 mennessä vuoden 2010 tasosta.

Vaarana on, että myös ympäristön suojelu saattaa hidastua, jos päätökset uhkaavat talouskasvua, arvioi tutkija Jyrki Kallio Ulkopoliittisesta instituutista.

– En kuitenkaan usko, että ympärisönsuojeluhankkeita laitetaan jäihin. Alalla riittää markkinoita varmasti myös jatkossa suomalaisyrityksille, Kallio arvioi.

Xi Jinpingin asemaa on tietoisesti vahvistettu

Suomen saapuu tiistaina Kiinan presidentti, jolle on keskitetty enemmän valtaa kuin usealle aiemmalle maan johtajalle. Vallan keskittyminen saattaa kieliä siitä, että Kiinan kommunistisen puolueen sisällä on enemmän ristiriitoja, kuin mitä ulospäin tiedetään.

– Näyttää siltä, että puolue ei ehkä ole niin tiukasti yksimielinen kuin aiemmin, Jyrki Kallio arvioi. Hän pohtii Xi Jinpingin asemaa laajemmin Ulkopoliittisen instituutin julkaisussa. (siirryt toiseen palveluun)

Suomesta Xi jatkaa vaimonsa Peng Liyuanin kanssa suoraan Yhdysvaltoihin, missä he tapaavat ensimmäistä kertaa presidentti Donald Trumpin.

Mielenkiintoista on se, että molemmat johtajat ovat populisteja. Myös Kiinassa puolue rakentaa kannatustaan sen varaan, että ulkomaat ja etenkin länsimaat sortavat Kiinaa. Xin ja Trumpin ero näkyy kuitenkin suhtautumisessa kansainväliseen talouteen.

Trump on syyttänyt Kiinaa amerikkalaisten työpaikkojen viemisestä ja uhannut kaupan rajoitteilla.

– Xi Jinping pyrkii tekemään kaikkensa, että mitään kauppasotia ei syntyisi, Jyrki Kallio arvioi.

Kiinan presidentti esiintyi tammikuussa Davosin talousfoorumissa Sveitsissä jopa roolissa, joka yleensä on ollut Yhdysvaltain johtajilla. Xi puolusti globalisaatiota ja vapaata kauppaa.

Saa nähdä mitä voimamiesten tapaamisesta Floridassa seuraa.