Duunarit haukkuvat ja porvarit kiittelevät, tosin varovasti. Näin voisi kiteyttää työmarkkinajärjestöiden näkemykset hallituksen kaavailemasta työnhakupakosta työttömille työnhakijoille.
Hallituksen lakiesitysluonnoksessa esitetään, että työttömän pitäisi hakea kahtatoista työpaikkaa kahdentoista viikon aikana. Työnhaun laiminlyönti saattaisi viedä työttömyyskorvauksen 60 päiväksi.
– Me suhtaudumme tähän malliin varauksellisen myönteisesti, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) työelämäasioista vastaava johtaja Ilkka Oksala.
Hän huomauttaa, että Suomen työllisyysaste on saatava nousuun, jotta Suomen yhteiskuntamalli voidaan rahoittaa.
– Lähtökohtaisesti kaikki toimenpiteet, joilla pyritään aktivoimaan työttömiä työllistymään avoinna oleviin työpaikkoihin, ovat hyviä.
Oksalan mukaan työnhakuvelvoitteen määritteleminen tiukasti sisältää riskejä.
– Siinä on riskinä, että tulee näennäistoimintaa.
Oksala korostaa, että EK suhtautuu lähtökohtaisesti esitykseen työnhakupakosta myönteisesti. Hän kuitenkin lisää, että parempiakin keinoja olisi ollut tarjolla.
– Ensinnäkin olisi ollut viisasta, että hallitus olisi puoliväliriihessä pystynyt päättämään kannustinloukkujen purkamisesta. Silloin työttömälle työnhakijalle olisi itselleen tullut nykyistä selkeämpi taloudellinen intressi vaikuttaa työllistymiseen, Oksala sanoo.
SAK:sta kajahti täystyrmäys
Työntekijöiden suurimmassa keskusjärjestössä SAK:ssa hallituksen kaavailut saavat satikutia. SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan hallituksen fokus on pahasti pielessä.
Eloranta sanoo SAK:n tiedotteessa, että hallituksen esitys ohjaa työttömyyden hoitoa väärään suuntaan ja lisää byrokratiaa.
– Hallitus on jo toteuttanut leikkauksia ja asettanut työttömille uusia sanktioita. Tuoreimmat ehdotukset ovat jälleen uusia sanktioita vanhojen päälle, toteaa Eloranta.
Lakiesitys eduskuntaan syksyllä
Perjantaina laajalle lausuntokierrokselle lähtenyt esitysluonnos sisältää kahdentoista työpaikan hakuvelvoitteen lisäksi muitakin ehdotuksia. Siinä esitetään laajennuksia työn vastaanottamista tukevaan liikkuvuusavustukseen ja työttömyysturvan saamisen osalta helpotuksia yritystoiminnan aloittamiseksi.
Varsinainen lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi syksynä. Muutosten on toteutuessaan tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alussa, kun uudet maakunnat aloittavat ja ottavat vastuun työttömien palveluista.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan kaavailtujen muutosten tarkoituksena on tehostaa työttömien aktiivista ja omatoimista työnhakua sekä lisätä työttömyysetuuden vastikkeellisuutta. Tarkoituksena on myös lisätä alueellista liikkuvuutta.