Meri-Rastilan ala-asteen koulun 2 A -luokkalaisten ei tarvitse istua pulpeteissa, vaikka on matematiikan tunti. Opettaja Hanna Viita vie lapsiryhmänsä ulos. Yhtenä tehtävänä on kerätä kymmenen käpyä ja tikkua. Lapset lähtevät pienissä ryhmissä etsimään pihan pikku-metsiköstä opettajan pyytämiä asioita.
Kun opetusmetodit ovat näin toiminnallisia, ei ole mikään ihme, että juuri matematiikka on Vietnamista lokakuussa Suomeen muuttaneen Vu Minh Anhin lempiaine. Sen hän osaa jo sanoa suomeksi, vaikka hänen kielitaitonsa on vielä kehittymässä. Samaa mieltä on myös Yana Dolidovich, jonka juuret ovat Ukrainassa.
Suurin osa 2 A -luokan oppilaista on sellaisista perheistä, joiden äidinkieli ei ole suomi, mutta yhteistyössä lapset selviytyvät koulutehtävistä hienosti.
Lapset toimivat tulkkeina
Palestiinalaisesta perheestä tuleva, Suomessa syntynyt El Tapgi Muhammed osaa suomea hyvin. Hän on ottanut hoitaakseen tärkeän tehtävän. Poika toimii tarvittaessa tulkkina kaverilleen Al Masoodi Dhulfiqar Imadille, joka on muuttanut vasta tammikuussa Irakista Suomeen.
Tavallisesti Helsingin kouluissa on ollut käytäntönä, että vastikään maahan muuttaneet lapset, jotka vielä opettelevat suomen kieltä, aloittavat koulun omissa valmistavissa ryhmissään.
Pieni lapsi oppii kaveriltaan, kun he puhuvat keskenään.
Meri-Rastilan ala-asteella on kuitenkin kokeiltu parin vuoden ajan mallia, jossa maahanmuuttajalapset aloittavat opetuksen aivan tavallisessa suomenkielisessä luokassa. Näin he pääsevät suoraan sopeutumaan suomalaiseen kulttuuriin, kun ylimääräiset siirtymät eri ryhmien ja koulujen välillä jäävät pois.
– Kielitaito edistyy nopeammin, kun lapset ovat suomen kielen ympäröimiä isossa luokassa. Pieni lapsi oppii kaveriltaan, kun he puhuvat keskenään. Heillä on vielä herkkyysvaihe, joka helpottaa oppimista, sanoo koulun suomi toisena kielenä -opettaja Leeni Siikaniemi.
Kielitaito ei siirry ainoastaan suomalaisilta lapsilta maahanmuuttajille, vaan myös toiseen suuntaan. Suomalaisesta perheestä tuleva Herman Virolainen kertoo oppineensa uusia sanoja toisista maista tulevilta oppilailta.
"Kielitaidottomat oppilaat pystyvät olemaan sataprosenttisesti mukana"
2 A -luokan oman opettajan Hanna Viidan mukaan maahanmuuttajalapset pärjäävät hyvin tavallisessa luokassa.
– Kielitaidottomat oppilaat pystyvät olemaan sataprosenttisesti mukana melkein kaikissa oppiaineissa, kuten liikunnassa, musiikissa, käsityössä ja kuvaamataidossa. Suomen kielen ja ympäristöopin tunneilla annan heille eriyttäviä tehtäviä. Silloin he harjoittelevat niitä taitoja, joita heillä ei vielä ole, kuten lukemista, kirjoittamista tai kirjainten piirtämistä.
Heti omaan lähikouluun
Meri-Rastilan ala-asteen lisäksi kokeilussa on ollut mukana noin kolmekymmentä muuta Helsingin koulua. Kokemukset ovat niin hyviä, että opetusvirasto on päättänyt lopettaa 1.-2.-luokkalaisten erilliset valmistavat luokat kokonaan.
Ensi syksystä lähtien kaikki pienet maahanmuuttajataustaiset lapset menevät siis suoraan oman lähikoulunsa suomenkieliseen luokkaan.
– Lapset oppivat paljon esimerkin pohjalta, ja kun luokassa on hyvät rutiinit, he mukautuvat siihen hyvin, Leeni Siikaniemi sanoo.
Uudet opetusmetodit auttavat myös suomenkielisiä oppilaita
Siikaniemen mukaan oppilaiden kielitaidon tasoerot eivät hidasta opetuksen etenemistä – päinvastoin erilaiset opetusmetodit ovat hyödyllisiä myös monille sellaisille oppilaille, jotka puhuvat suomea äidinkielenään.
– Käytämme tekemällä oppimista ja kuvatukea opettajan puheelle. Se auttaa monenlaisia lapsia. Tehtävissä voi myös olla erilaisia tasoja. Läheskään kaikille ei anneta samoja tehtäviä.
Valmistavien luokkien lopetus ei aiheuta säästöjä
Maahanmuuttajataustaiset lapset saavat kuitenkin ylimääräistä suomen kielen opetusta omissa pienryhmissään. Valmistavien luokkien lopetuksesta vapautuvat määrärahat ohjataan niihin kouluihin, joihin maahanmuuttajaoppilaat tulevat.
– Vertaisryhmässä voi kokea, ettei ole ainoa, jonka kielitaito on vielä kehittymässä. Siellä on muitakin, joille suomen kieli on vielä hankalaa. Pienessä ryhmässä voi harjoitella uusia ilmaisuja, joita voi käyttää isommassa ryhmässä sitten kun rohkenee, Siikaniemi sanoo.
3.-9.-luokkalaiset maahanmuuttajataustaiset lapset jatkavat kuitenkin entiseen tapaan omissa valmistavissa luokissaan ennen kuin siirtyvät tavalliseen luokkaan.
– Heillä kielen oppiminen on erilaista kuin pienillä lapsilla. Siinä vaiheessa koulussa käytetty kieli muuttuu abstraktimmaksi, ja sitä on vaikea oppia vain kuulemalla. Siihen tarvitaan vielä enemmän tukea.