Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Tuukka Tammi ja A-klinikan johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki ovat sitä mieltä, että huumausaineriippuvaisten rankaiseminen ei toimi. Rankaisemisen sijaan tulisi panostaa enemmän hoitoon.
– Nimenomaan huumausaineongelmaisten, vaikkapa piikkikäyttäjien, rankaisemisessa ei ole oikein mitään mieltä. Pikemmin se vaikeuttaa hoitoon pääsemistä ja hoidon saamista kuin helpottaa sitä, Tammi sanoi keskiviikkona Yle Radio Suomen Ajantasan haastattelussa.
Toinen näkökulma huumausaineiden käyttörikoksessa on kehittämispäällikön mukaan niin sanotut kokeilukäyttäjät.
– Kokeilukäyttäjien sakottaminen voi olla hieman käytön yleistymistä estävää tai sitten ei, Tammi sanoi.
Tammi uskoo, että asenteet ovat muuttumassa.
– Ylipäätään luulen että käytön rangaistavuus on asia joka länsimaailmassa alkaa pikkuhiljaa lieventyä tai jopa poistua.
A-klinikan Simojoki kertoo olevansa samaa mieltä.
– Pitäisi siirtyä siihen, että ongelmakäyttäjät ja riippuvaiset olisivat ennemminkin hoidon piiriin ohjattavissa kuin saamassa syytteitä tai sakkoja käyttörikoksista, hän sanoi.
Simojoen mukaan Suomessa on hoitopuolella kirittävää – hoitoresurssit ovat hänen mielestään liian pienet.
– Meillä hoidon kattavuus korvaushoidossa asettuu noin 20-30 prosentin väliin opioidien ongelmakäyttäjien tai apua tarvitsevien määrässä, kun muissa Pohjoismaissa mennään reilusti yli 70 prosentin.
Keskustelu on Suomessa ääripäiden väittelyä
Ajantasassa käytiin läpi Kansainvälisen huumepolitiikan komission GCDP:n kommentteja, kuinka kansainvälinen huumeiden vastainen sota on epäonnistunut ja rangaistuksien sijaan tulisi pohtia huumeiden dekriminalisointia sekä keskittyä huumeidenkäyttäjien auttamiseen.
Tammi sanoi GDCP:n puhuvan globaalista näkökulmasta, mutta jotain ajatuksia voisi pohtia Suomessa.
– Rangaistavuuden poistaminen varsinaisten huumeriippuvaisten kannalta olisi pelkkää plussaa.
Simojoki ja Tammi sanovat, että huumepoliittinen keskustelu tuntuu olevan Suomessa perinteisesti vähäistä. Simojoesta tuntuu, että jyrkät mielipiteet jyräävät keskustelun.
– Keskustelu asettuu helposti ääripäiden keskusteluksi: Joko pitää laillistaa kaikki tai kieltää kaikki ja pistää jokainen vankilaan. Tasapainoinen keskustelu, mikä olisi yksilön ja yhteiskunnan kannalta paras vaihtoehto, on jäänyt aika vähälle.
Hän toivoo keskustelukulttuurin kehittyvän ja keskittyvän hoitoon, vaikka päihteet herättävätkin tunteita.
– Toivoisin, että keskustelu voisi asettua rauhallisiin uomiin, hän kuvailee.
Huumekuolemia Suomessa vuosittain 100–200
Huumeet nousivat puheenaiheeksi Ajantasassa siksi, että Tulli ilmoitti tiistaina takavarikoineensa äärimmäisen voimakasta, maailman vahvinta synteettistä opioidia karfentaniilia. Aine on aiheuttanut Yhdysvalloissa erittäin paljon yliannostuksia ja huumeidenkäyttäjien kuolemia. Tammen mukaan fentanyylit eivät tällä hetkellä ole Suomessa suuri ongelma.
Mutta mikä päihde aiheuttaa eniten ongelmia?
– Suurimmat ongelmat tulevat edelleenkin alkoholista, mutta huumeista alle 20-vuotiailla kannabis tuottaa isoja hoidollisia ongelmia. Muuten opioidit ja stimulantit ovat se toinen iso ryhmä, jossa metamfetamiini ja amfetamiini paikallisesti vaihdellen ovat eniten ongelmia aiheuttavat aineet, kertoi Simojoki.
Tammen mukaan huumekuolemia on Suomessa vuosittain sadan ja kahdensadan välillä.
– Suomalaisen huumekuoleman tyyppikuva on sellainen, että se on useamman aineen yhteisvaikutus joka sen aiheuttaa.
Koko keskustelun ja Ajantasa-lähetyksen voi kuunnella tästä