Maailman aseellisissa konflikteissa on tämän vuoden aikana kuollut noin 120 000 ihmistä. Se on kaksikertaa Seinäjoen asukasluvun verran ruumiita vajaassa vuodessa ihmiskunnan historian rauhanomaisimpaan aikaan. Voidaanko nykytilannetta pitää hyvänä, vai olisiko maailmasta mahdollista tehdä vieläkin rauhanomaisempi? Voisiko sodat lopettaa?
Suurin osa maailman nykyisistä konflikteista on vuosikymmenten saatossa lieventynyt satunnaisiksi aseellisiksi yhteenotoiksi, kuten esimerkiksi Kashmirin konflikti, jonka juuret ovat Intian ja Pakistanin vuonna 1947 käymässä sodassa. Toisaalta samoihin aikoihin alkanut Israelin ja palestiinalaisten konflikti roihahti kesällä, mikä johti 2 200 ihmisen kuolemaan. Suurin osa heistä oli palestiinalaisia.
Miksi useiden sukupolvien takaisiin erimielisyyksiin ei löydetä ratkaisuja?
– Jos ihmisillä olisi mahdollisuus syntyä aikaan, jolloin ei olisi kolmeen neljään sukupolveen sodittu, ei tarvitsisi kannatella vanhempiensa sodista johtuvia traumoja, pohtii sosiologian dosentti Sari Näre.
Näreen mukaan traumat eivät ole pelkästään suoraan sodassa syntyneitä sotatraumoja, vaan eloon jääneiden ja kaatuneiden sotilaiden lasten kantamia traumaattisia menetyksiä, kaltoinkohteluja, laiminlyödyksi, hyväksikäytetyksi ja pahoinpidellyksi tulemisen kokemuksia.
– Jos näiden kokemusten kantamaa kuormaa ei jatkuvasti siirtyisi seuraaville sukupolville, voisimme paremmin luottaa toisiimme, tunnekulttuurimme olisi lämpimämpi ja yhteys toisiimme tiiviimpi. Osaisimme kohdella toisiamme paremmin ja voisimme rakentaa elämästämme onnellisemman, Näre jatkaa.
Samaan uskoo kosmologi Syksy Räsänen.
– Sodat ovat oireita epäoikeudenmukaisesta vallankäytöstä ja ihmisryhmiä koskevista harhakuvitelmista. Kun näistä menneisyyden vinoumista päästään eroon, niin on mahdollista rakentaa maailma, jossa kaikki elävät ihmisarvoista elämää, Räsänen sanoo.
Maailma entistä rauhallisempi
Suurimmassa osassa Eurooppaa sodasta on pian kulunut kolmen sukupolven verran. Toisen maailmansodan päättymisestä tulee ensi vuonna kuluneeksi 70 vuotta. Tuossa ajassa Eurooppa on tiivistynyt. Nobelin rauhanpalkintokin myönnettiin Euroopan unionille kaksi vuotta sitten.
Sitten tuli Ukraina. Aseellinen konflikti Euroopassa sai puheet rauhanomaisimmasta aikakaudesta kuulostamaan vierailta. Sota oli syttynyt siellä, missä sen ei koskaan enää pitänyt syttyä.
Vaikka ihminen on edelleen väkivaltainen otus, olemme nykyään ainakin toisiamme kohtaan paljon vähemmän väkivaltaisia kuin koskaan aiemmin.
Itä-Ukrainasta, Syyriasta ja Irakista huolimatta ihmiskunta elää kiistatta rauhanomaisinta aikaa. Tieteiskirjailija Risto Isomäki toteaa, että ensimmäistä kertaa maailmanhistoriassa alle prosentti kaikista ihmisistä kuolee väkivaltaisesti: sodissa, jengien välisissä taisteluissa tai perheväkivallan tai muunlaisen tapon tai murhan uhrina. Kivikaudella vastaavan määrän arvellaan olleen vähintään 20 prosenttia, todennäköisesti enemmänkin.
– Vaikka ihminen on edelleen väkivaltainen otus, olemme nykyään ainakin toisiamme kohtaan paljon vähemmän väkivaltaisia kuin koskaan aiemmin. Jos tämä trendi jatkuu, sotia on pian todella vähän, Isomäki sanoo.
Tämä kuitenkin unohtuu helposti, kun kahlaa uutisvirrassa. Pommi-iskut ja yhteenotot ovat pysyvä osa päivittäistä uutisointia. Mutta uutiset eivät kerro sitä minkälainen maailma on, vaan mitä poikkeuksellista maailmassa on tapahtunut.
Ja poikkeuksellisuus on sidottu aikaan. Ehkä nykyhetki on poikkeuksellisen rauhallinen, koska menneisyys on ollut erittäin verinen. Toinen maailmansota, koko ihmiskunnan historian tappavin konflikti, vaati yli 60 miljoonan ihmisen hengen. Tämän hetken verisimmässä sodassa Syyriassa on kuollut vajaan neljän vuoden aikana arviolta reilut 200 000 ihmistä.
– Toinen maailmansota oli tuhoisuudessaan omaa luokkaansa. Sen jälkeisen sodat eivät ole olleet yhtä tuhoisia, toteaa valtiotieteen tohtori Pekka Visuri.
Visuri nostaa Napoleonin sodat 1800-luvulta ja maailmansodat selkeiksi piikeiksi ihmiskunnan sotahistoriassa. Vaikka ne eivät jääneet historian viimeisiksi, ovat täysimittaiset sodat yhä harvinaisempia. Nykyään useammin puhutaankin konflikteista kuin sodista. Vanhat määritelmät itsenäisten valtioiden armeijoiden käymistä sodista eivät ole olleet enää pitkään aikaan käyttökelpoisia.
Visurin mukaan toisen maailmansodan jälkeiset sodat ovat olleet voimakkaasti luonteeltaan sisällissotia, joihin ulkopuoliset valtiot ovat puuttuneet. Niitä olivat tyypillisesti siirtomaiden vapautussodat. Saman kaltaisia piirteitä näkyy myös Ukrainan konfliktissa, jossa on puolen vuoden aikana kuollut yli 4 000 ihmistä.
– Sota on järjestäytyneiden ryhmittymien poliittisten päämäärien ajamista väkivallalla, määrittelee Visuri.
Mihin ihminen pystyisi, jos se ei sotisi?
Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Niinistö ei usko, että armeijat laskisivat joskus aseensa. Tämä ei tietenkään ole mitenkään yllättävä kanta puolustusvaliokunnan puheenjohtajalta.
– Toivoa sopii, että sotimatta oleminen olisi mahdollista, mutta toisaalta ihmisluonto on mitä on. Sotia on aina ollut, ja on aina oleva, Niinistö sanoo.
Ja onhan niitä sotia ollut. Joidenkin tutkijoiden mukaan ensimmäiset todisteet ihmisen käymästä sodasta löytyvät noin 14 000 vuoden takaisesta Sudanista. Toiset tutkijat sijoittavat ensimmäiset todisteet sodasta noin 9 000 vuoden takaiseen Lähi-itään. Ensimmäiset dokumentoidut sodat käytiin noin 5 000 vuotta sitten samalla alueella. Perinne on jatkunut vuosituhansia.
– On selvää, että tulee vielä päivä, jonka jälkeen ei ole enää sotaa. Meistä riippuu, tuleeko se ennen päivää, jolloin ei ole enää ihmiskuntaa, toteaa Syksy Räsänen.
Jos ihmiskunta näkee rauhanpäivät, Räsänen uskoo teknologian ja yhteiskunnan kehittyvän yli tämänhetkisen käsityksemme. Ja sodattomassa maailmassa tähän kehitykseen löytyisi hyvät lähtökohdat. Ruotsissa toimivan kansainvälisen rauhantutkimuslaitoksen SIPRI:n mukaan maailmassa käytettiin viime vuonna sotilasmenoihin yhteensä noin 1 397 miljardia euroa.
Tuolla summalle tekisi kaikenlaista. Risto Isomäki siirtäisi sillä maailman täysin hiilivapaaseen energiantuotantoon alle kymmenessä vuodessa. Siinä sivussa voisimme poistaa lasten aliravitsemuksen.
On selvää, että tulee vielä päivä, jonka jälkeen ei ole enää sotaa. Meistä riippuu, tuleeko se ennen päivää, jolloin ei ole enää ihmiskuntaa.
Toki sotaponnistelutkin ovat vieneet teknologiaa eteenpäin. Esimerkiksi mikroaaltouuni on kehitetty toisen maailmansodan aikaisten tutkajärjestelmien pohjalta. Tämä tiedon voi löytää internetistä, joka on saanut alkunsa Yhdysvaltain puolustusministeriön viestintäjärjestelmästä. Olisiko ihminen lentänyt Kuuhun ilman kylmää sotaa?
– Kolikolla on kaksi puolta. Voi sanoa, että joskus sota jopa vauhdittaa innovaatioita, mitenkään vähättelemättä niitä mittaamattomia inhimillisiä kärsimyksiä, joita täysimittainen sota aiheuttaa, Niinistö sanoo.
Erimielisyydet eivät katoa, mutta ehkä niiden ratkaiseminen onnistuu tulevaisuudessa ilman armeijoita. Tähtitieteilijä Esko Valtaoja ei pidä väkivallan vähenemistä ainoastaan mahdollisena, vaan myös totena.
– Paratiisi ei ole vielä valmis, jos koskaan valmiiksi tuleekaan. Mutta kannattaa muistaa, että yhä useammalla meistä on jo kaikki se, mistä ihmiset ovat kautta aikojen haaveilleet kuvitellessaan paratiisia.