Elokuvaohjaaja Abdellatif Kechiche ei vaikuta hirviöltä. Toukokuussa Cannesin elokuvajuhlien pääpalkinnon pokannutmies puhuu hyvin hiljaa ja rauhallisesti, katsoen vain välillä silmiin.
Kechiche on kuitenkin saanut hirviön maineen. Heti Cannesin jälkeen elokuvan _Adèlen elämän _(La vie d'Adèle) työryhmä valitti liian pitkistä yhtäjaksoisista kuvaussessioista. Elokuvan pääosanesittäjät ilmoittivat, etteivät rankan kokemuksen jälkeen halua enää koskaan esiintyä hänen elokuvissaan.
- Näyttelijät ja työryhmä tiesivät mihin ryhtyivät. Olen hyvin pikkutarkka vaatimuksissani, kun pyydän heitä mukaan elokuvaani. He saavat myös kieltäytyä, Kechiche sanoo.
Elokuva herää eloon
_Adèlen elämä _kertoo teini-ikäisestä Adèlesta (Adèle Exarchopoulos), jonka elämä muuttuu hänen rakastuessaan ensisilmäyksellä itseään vanhempaan taideopiskelija Emmaan (Lea Seydoux). Kolmituntinen elokuva kuvaa koristelematta parisuhteen kaaren alusta loppuun.
- Kyse on intiimistä rakkaudesta ja kaikesta, mitä siihen kuuluu: kohtaaminen, salamaniskun kaltainen äkkirakastuminen, lihallinen rakkaus. Halusin elokuvaan paljon tasoja, mutta tärkein on rakkaustarina, Kechiche luonnehtii.
Ranskalaiselokuva on yhtä aikaa rakkaustarina, kasvutarina ja tarina luokkaeroista. Ennen muuta se on tarina, joka nimensä mukaisesti tuntuu enemmän aidolta elämältä kuin näytellyltä elokuvalta. Kechiche sanoo halunneensa katsojan imeytyvän täysin nuoren naisen elämänkokemukseen.
- Halusin tehdä elokuvan, joka koskettaa suoraan tunteitamme ilman etäisyyttä elokuvan ja katsojan välillä. Olen etsinyt aitoutta aina ensimmäisestä elokuvastani alkaen. Näyttelijät ovat siinä ihan keskeisessä asemassa, Kechiche kehuu.
Kosketusetäisyydellä
Aitouden löytääkseen ohjaaja seurasi näyttelijöitään kuukausitolkulla mitä intiimimpiin tilanteisiin. Katsoja todistaa kosketusetäisyydeltä niin syömistä, itkemistä ja tukan pöyhimistä kuin rakasteluakin.
- Katsojina kiusaannumme usein alastonkohtauksissa. Mutta tässä elokuvassa seksi kuuluu kokonaisuuteen. Seksikohtaukset ovat oikeastaan jopa muita kohtauksia lyhyempiä.
Näyttelijöistä etenkin nuori ensikertalainen Adèle Exarchopoulos on saanut osakseen ansaittua suitsutusta. Hänelle on povattu jopa parhaan naispääosan Oscar-ehdokkuutta.
Fantasiaa vai aitoa seksiä?
Kechiche puolestaan on saanut osakseen myös arvostelua. Elokuvan pitkiä ja paljastavia seksikohtauksia on syytetty heteromiehen fantasiaksi lesboseksistä. Tarinan pohjana olleen sarjakuvan tekijä on tuominnut kohtaukset epätodenmukaisina. Samaan aikaan niitä on kuitenkin myös kehuttu hyvinkin aidoiksi.
Ohjaaja itse on turhautunut syyttelyyn.
- Mielestäni on absurdia ja tyhjältä kalskahtavaa sanoa, että on olemassa joku miehen tai naisen näkökulma. Kun tällaista arvostelua esitetään, pitäisi ensin määritellä mistä puhutaan.
Kechichen mukaan ihmisten näkökulmien rajaaminen heidän sukupuolensa tai seksuaalisen suuntautumisensa mukaan on pahimmillaan jopa vaarallista.
- Sillä tavalla erottelemme ihmisiä toisistaan, ja se on ensiaskel kohti rasismia, hän sanoo.
- Minua ei kiinnosta, miten ihmiset eroavat toisistaan. Olen kiinnostunut siitä, mikä meitä yhdistää. Olemme tasa-arvoisia siinä, että jopa kaikkein tunnevammaisimmat ihmiset kärsivät eroamisesta.