Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella on liikaa ei-kiireellistä leikkauskapasiteettiä. Miten toiminnot jatkossa järjestetään, siitä valmistuu syyskuussa selvitys. Poliitikot päättävät myöhemmin syksyllä, mikä on Ähtärin sairaalan kohtalo näissä järjestelyissä.
Ähtärin sairaalan kiirastuli on sairaalan johdon mukaan alkanut siitä päivästä, kun aluesairaala liitettiin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin. Ylilääkäri Juha Niemistö ei ymmärrä, miksi tuloksekas yksikkö pitäisi lakkauttaa tai toimintaa supistaa.
– Meidän sairaala on hyvä sairaala. Henkilökunta on hyvin koulutettua, ja tilat ovat ihan ensiluokkaiset. Meillä on neljä leikkaussalia. Mitään sairaalainfektioita ei ole ollut. Ähtärissä työskentelee paljon konsultoivia kirurgeja leikkaamassa, jotka on kaikki rekrytoitu hyvin tarkasti, Juha Niemistö selvittää.
Niemistön mukaan Ähtärin sairaala on onnistunut myös taloudellisesti.
– Kolme prosenttia taitaa olla koko sairaanhoitopiirin budjetista. Olemme tuottaneet rahaa tässä viime vuosina, jopa 1,4 miljoonaa euroa tehtiin voittoa yhtenä vuotena.
Etelä-Pohjanmaalla liikaa leikkauspaikkoja
Ähtärissä tehdään vuosittain reilusti yli 2 000, parhaimmillaan jopa 2500, leikkausta. Suurin osa niistä on isoja, ortopedisia leikkauksia. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on kuitenkin kaiken kaikkiaan liikaa ei-kiireellisiä leikkauspaikkoja.
– Perusongelma on se, että lääketiede on muuttunut. Tarve elektiivisiin leikkaustoimenpiteisiin on sellainen, että me ei tarvita sitä koko kapasiteettiä, mikä meillä siihen tällä hetkellä on varattu. Meidän on pakko sopeuttaa jollakin tavalla, ja tämä on siihen liittyvä selvittely, Jaakko Pihlajamäki perustelee.
Pihlajamäki heittää esimerkiksi lääketieteen muuttumisesta muun muassa suonikohjut. Niiden hoitoon ei tarvita enää menneiden vuosien kapasiteettiä.
Ähtärin sairaalan ylilääkäri Juha Niemistö taas uskoo, että sairaanhoitopiiri joutuisi turvautumaan ostopalveluihin, jos Ähtärin leikkausmäärää supistetaan tai koko toiminta lakkautetaan.
Ähtärissä epäillään selvityksen tasapuolisuutta
Ähtärin sairaalan ylilääkäri Juha Niemistö olisi kaivannut selvitystyöhön sairaanhoitopiirin ulkopuolista näkemystä.
– Selvityksestä saadaan yleensä aina sellainen tulos, kuin etukäteen on päätetty. Ulkopuolista konsulttia ei ole haluttu käyttää. Mekin olimme siinä selvitysryhmässä alunperin mukana, mutta olemme huomanneet, että meidän mielipiteitä ei ole laskettu minkään arvoisiksi, Juha Niemistö kritisoi.
Sairaanhoitopiiri ei ole historiansa aikana juurikaan käyttänyt konsultteja.
– Olemme lähteneet siitä, että täällä talossa on kuitenkin sen verran vahva tietämys ja ammattitaito, jotta suunnitelmat voidaan tehdä, Jaakko Pihlajamäki puolustaa.
Poliitikot päättävät
Selvitys tehdään virkamiestyönä. Ylilääkäri Mikael Leppilahden selvityksen on määrä olla valmis syyskuussa. Selvityksen pohjalta poliitikot päättävät, mihin toimenpiteisiin ryhdytään. Sairaanhoitopiirin ähtäriläiselle puheenjohtajalle tilanne on tiukka.
– Minä ainakin haluan, että nämä laskelmat, mitä tehdään, avataan perinpohjaisesti. Niistä täytyy käydä avoin hyvä keskustelu. Vaihtoehdot täytyy punnita erittäin tarkoin, sanoo yhtymävaltuuston puheenjohtaja, keskustan Mikko Savola.