Maailman ylipääsemättömiltä vaikuttaviin ongelmiin tepsivät parhaiten yksinkertaiset keinot, sanoo tanskalainen ajatushautomo. Sen mukaan korkealentoisiin hankkeisiin tuhlataan rahaa tunnesyistä, kun painopisteen pitäisi olla vaatimattomilta vaikuttavissa mutta todella tehoavissa sijoituksissa.
Copenhagen Consensus Center kysyi maailman vakavimpien ongelmien parissa työskenteleviltä talousasiantuntijoilta parhaita investointeja kymmenen pahimman ongelman ratkaisemiseksi.
Heidän esittämänsä ratkaisut annettiin asiantuntijaryhmän puntaroitaviksi. Ryhmässä oli muun muassa neljä Nobel-palkittua tutkijaa. Ryhmä valitsi ne ratkaisut, joihin sijoitettujen varojen he uskovat tuottavat eniten tulosta.
Ruoantuotannon tehostaminen suojelisi myös luontoa
Copenhagen Consesus Centerin johtaja Bjørn Lomborgin mukaan lista on tarpeen, koska poliitikot ja humanistiset järjestöt ovat taipuvaisia antamaan irrationaalisten tunteiden sanella köyhyyden vastaiseen taisteluun, ympäristösuojeluun tai luonnonkatastrofien hoitoon tarkoitettujen varojen käyttöä.
Kannattaa keskittyä siihen, mikä toimii, eikä siihen, mikä tuntuu hyvältä.
– Luonnonsuojelualueiden luomiseen keskittyminen tai suurten metsäalueiden suojelu rakentamiselta on mukava ajatus, mutta pulma on, että siitä tulee harvoin mitään, Lomborg sanoo.
Sen sijaan Copenhagen Consensus Centerin asiantuntijat esittävät tuntuvia sijoituksia tutkimukseen, joka tekisi ruoantuotannosta nykyistä tehokkaampaa. Sillä tavoin sekä vähennettäisiin nälkää että suojeltaisiin luonnon monimuotoisuutta, koska vähemmän metsää tarvittaisiin peltomaaksi, he perustelevat.
Ilmastonsuojelussa keskitytään Lomborgin mielestä liikaa hiilidioksidipäästöjen hillitsemiseen. Hyvähän se olisi, jos päätöksiä noudatettaisiin, mutta nykyisellään älykkäämpää olisi panostaa varoja vihreän energian tutkimukseen ja kehittelyyn, Lomborg sanoi.
– Kannattaa keskittyä siihen, mikä toimii, eikä siihen, mikä tuntuu hyvältä. Se on erityisen selvää nyt talouskriisin aikana.
Aliravitsemus syö maailmantaloutta
Ajatusleikissä sijoitettiin 58 miljardia euroa neljäksi vuodeksi. Sijoituskohteiden ykköseksi nousi aliravitsemus, josta kärsii yli sata miljoonaa lasta.
Sen nujertamiseen asiantuntijat esittivät 2,3 miljardin euron vuosipanostusta. Heidän mukaansa kutakin euroa vastaan saataisiin yli 30-kertainen tuotto, kun lasten vointi ja kehitys kohenisivat ja tekisivät heistä aiempaa tuottavampia aikuisia.
Yhtenä kohtana listalla on noin 750 miljoonan euron vuosittain sijoitus luonnonkatastrofeista varoittavien järjestelmien kehittämiseen. Lomborg kannattaa asiantuntijoiden ajatusta: rahat tuottaisivat sillä tavoin paljon tehokkaammin hyvää kuin katastrofien jälkisiivoukseen käytetyt miljoonat, hän sanoo.