Itämeren lohikiintiöitä koskeva kiista on ajanut virkistyskalastajat ja ammattikalastajat vastakkain. Kalastajat ovat eri mieltä siitä, miten kiintiöitä pitäisi määritellä ja kenelle päätökset lopulta kuuluvat.
Suomen Ammattikalastajaliiton lohivastaava Heikki Salokangas syyttää biologeja lohikiintiöillä politikoinnista, joka uhkaa elinkeinoa.
- Tieteellinen neuvo lähti omille teilleen viime vuosina, kun biologit alkoivat politikoimaan ja saivat ahaa-elämyksen, että tähän liittyy salakalastusta, jota harjoittaa Puola. Tuli tilanne, että ikään kuin suomalaisille kalastajille pitäisi kostaa, kun joku toinen on kalastanut liikaa, Salokangas totesi Ylen aamu-tv:ssä tiistaina.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Ilkka Mäkelä ei niele väitettä. Hänen mukaansa kiintiö on kohdallaan silloin, kun se noudattaa tieteellistä neuvonantoa.
- Eivät tutkijat politikoi, he tekevät töitä tieteellisten kriteerien mukaan. Tutkija, joka ryhtyy politikoimaan, on entinen tutkija, Mäkelä vastasi Salokankaalle.
"Ympäristöministeriön ammattitaito on pelkkää suojelua"
Maa- ja metsätalousministeriö vastaa Suomessa kalastuksesta elinkeinona ja myös kalojensuojeluun liittyvistä asioista. Virkistyskalastajat ovat arvostelleet ministeriötä siitä, että se on epäonnistunut uhanalaisten kalojen suojelussa.
- On korkea aika siirtää tältä osin asiat ympäristöministeriöön. Erityisesti vapaa-ajankalastus kuuluu sinne, koska luonnon virkistyskäyttö on ympäristöministeriön toimialaa, sanoi Mäkelä aamu-tv:ssä.
Salokangas puolestaan pitäisi tiukasti kiinni siitä, että elinkeinoasiat pysyvät MMM:ssä.
- Ei siinä ole vaihtoehtoa. Ympäristöministeriö ei hoida Suomessa mitään, sehän on suojeluministeriö. Heidän ammattitaitonsa on pelkkää suojelua.
Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) esitti viime viikonloppuna, että kalastusasiat siirrettäisiin hänen ministeriöönsä. Eilen maanantaina maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) torjui ehdotuksen.
Itämeressä elää noin 30 villiä lohikantaa, joista valtaosa on uhattuja.