Lahtelainen asianajaja Hannu Viitanen arvioi, että Suomessa on tuhansia henkilöitä, joilla ei ole varmaa tietoa omasta isästään. Riippuu lapsesta, kaipaako asiasta tietoa vai selviääkö lapsi ilman isää.
- Jotkut lapset kokevat, että heidän persoonallisuutensa on jotenkin vajaa ilman isää. He ovat pitäneet tätä ongelmana vuosikymmenien ajan.
Isyysselvitykset koskevat henkilöitä, jotka ovat syntyneet ennen isyyslain voimaantuloa 1976. Lasten isyys olisi tullut selvittää viiden vuoden aikana, mutta korkeimman oikeuden uuden ratkaisun mukaan vanhatkin isyydet voidaan nyt viedä käräjille.
- Nyt näissä tapauksissa voidaan mennä takaisinpäin hyvinkin pitkälle. Niin kauan, kun henkilö (lapsi) elää.
Monelle isyyden selvittäminen on jäänyt aikanaan tekemättä ja esimerkiksi lapsi ei tällaista juttua ole voinut ajaa ja äiti ei ole ollut siihen halukas.
Prosessi itsessään käräjäoikeudessa ei tule isäänsä etsivälle lapselle kalliiksi. Käytännössä varmistettu isyys merkitsee sitä, että isällä on yksi perinnön jakaja enemmän.
- Perinnönjako onkin sellainen asia, mikä isän nykyisen perheen näkövinkkelistä aiheuttaa huolta ja keskustelua. Se on varmaan se seikka, joka eniten vaarantaa onnellisen isä-lapsi-suhteen muodostumisen.
Silloin kyse voi olla vaikeasta tapauksesta, jos perut on jo jaettu.
Viimekädessä tuomioistuin päättää, ottaako se vanhan isyysjutun tutkittavakseen, kertoo asianajaja Hannu Viitanen.