Torstaisten pakoteuutisten jälkeen suomalaiset elintarvikeyritykset ja poliitikot alkoivat pohtia keinoja, joilla Venäjän vientiin tarkoitetut elintarvikkeet löytävät uudet markkinat.
Ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka (kok.) kutsui tänään perjantaina suomalaiset elintarvikeyritykset hätäkokoukseen.
Yle Uutisten tietojen mukaan ministeri Toivakan koolle kutsumassa kokouksessa olivat paikalla muun muassa Atria, HK-Scan, S-ryhmä, Stockmann ja Kesko.
Ministeri Toivakan mukaan korvaavia markkinoita ei löydy nopeasti.
– Meidän täytyy katsoa korvaavia markkinoita entistä kauempaa. Kiina on yksi vaihtoehto ja muutkin Aasian maat. Nyt tarvitaan rohkeutta, koska lähialueilta ei löydy uusia markkinoita.
Kuluttajat hyötyvät pakotteista
Kun yhtiöt etsivät uusia markkinoita, kuluttajat hyötyvät tuotteiden tarjonnan kasvusta. Asiantuntijoiden mukaan Venäjän pakotelistalle joutuneiden elintarvikkeiden hinnat laskevat muutaman kuukauden viiveellä.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen professori Jyrki Niemi luettelee tuotteita, jotka halpenevat.
– Pakotteet kohdistuvat nyt maitotuotteisiin, hedelmiin ja vihanneksiin. Näiden markkinat sekoittuvat pahiten ja siellä tullaan näkemään jonkinlaisia hintamuutoksia.
Eri asiantuntija-arvioiden mukaan pakote-elintarvikkeet halpenevat noin prosenttiyksikön verran.
Hintojen muutoksien taustalla on ennen kaikkea se, että eurooppalaiset, australialaiset ja pohjoisamerikkalaiset elintarvikeyhtiöt etsivät tuotteilleen uusia markkinoita.
Pellervon taloustutkimuksen Tapani Yrjölä sanookin, että hintakilpailu Suomessa kovenee nyt.
– Hintakilpailu kovenee sen takia, että kermajuusto ja ehkä muihinkin tuoteryhmiin tulee ulkomaalaisia toimijoita, jotka ovat aiemmin vieneet Venäjälle. Nyt yritysten pitää keksiä uusia markkinoita.
Apukeino: Myynti varmuusvarastoihin
Elintarvikeyritykset ja tuottajat eivät innostu halvemmista hinnoista, jotka rokottavat heidän tulojaan. Asiassa on haettu apua EU:sta ja maatalouden kriisirahastosta.
Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok.) muistuttaa, että Suomen osuus rahastosta on pieni.
– Koko kriisirahasto on 400 miljoonaa euroa ja Suomen osuus on pieni kokonaisuudesta. Ei sillä maailmoja rakenneta, mutta kaikki tuki meidän tuottajille ja koko elintarvikesektorille on tarpeen.
Pakotteiden myötä Suomen elintarvikeviennistä Venäjälle häviää yli 300 miljoonaa euroa.
Yle Uutisten tietojen mukaan EU:n maatalousministereillä on tarkoitus pitää ensi viikolla hätäkokous keinoista, joilla jäsenmaiden yrityksiä ja viljelijöitä autetaan selviytymään pakotteista.
Yksi pohdituista keinoista olisi se, että yhtiöt myisivät kansallisille varmuusvarastoille raaka-aineita.
Valtio on parhaillaan purkamassa varmuusvarastoja ja raaka-aineiden myynti varastoista pitäisi loppua vuonna 2016.