Vuoden alussa voimaan tullut laki antaa sosiaalityöntekijöille mahdollisuuden leikata vailla ammatillista koulutusta olevien alle 25-vuotiaiden toimeentulotuen perusosaa 20–40 prosenttia, jos nuori ei hakeudu koulutukseen tai keskeyttää sen. Jo aiemmin tukea on saanut vähentää, jos nuori kieltäytyy työpaikasta.
Ensimmäiset vähennykset koulutuksen keskeyttämisen perusteella on esimerkiksi Helsingissä tehty, mutta lain soveltamisesta kaivataan selkeämpiä ohjeita.
- Olen saanut työntekijöiltä kysymyslistoja. En usko, että osaamme tällä hetkellä vielä ohjeistaa täydellisesti, sanoo sosiaalisen ja taloudellisen tuen päällikkö Leila Palviainen Helsingin kaupungilta.
Sanktioiden tehosta ei näyttöä
Nuorten toimeentulotukiasiakkaiden määrä on kääntynyt lamavuosina kasvuun. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2009 18–29 -vuotiaita oli toimeentulotukiasiakkaista lähes 30 prosenttia.
Sanktioilla halutaan karsia passiivisimpia tuennostajia, mutta niiden tehosta on toistaiseksi vähän tietoa. Vain harvasta kunnasta löytyy tilastoja siitä, kuinka usein nuoren tukea päädytään alentamaan.
- Nuorten tilannetta ei ole seurattu ja tilastoitu. Se olisi välttämätöntä, jotta tiedettäisiin, onko lailla toivottuja vai kielteisiä ja syrjäyttäviä vaikutuksia, sanoo Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton toiminnanjohtaja Riitta Särkelä.
Poikkeus on Helsinki, jossa vähennyksiä nuorten tuista on alettu seurata uuden lain tultua voimaan. Leila Palviaisen mukaan tammikuussa toimeentulotukea leikattiin noin neljältäkymmeneltä nuorelta. Koulutuksen keskeyttäminen oli vähennyksen syynä vain kahdesti.
Tuki riippuu kunnasta
Toimeentulotukihakemusten käsittely kirjallisesti suurissa kaupungeissa yleistyy parhaillaan. Esimerkiksi Tampereella käsitellään jo 90 prosenttia hakemuksista tapaamatta asiakasta missään vaiheessa.
Lain mukaan tuen alentamista ei kuitenkaan saisi tehdä kirjallisesti.
- Aina normin alentamisen yhteydessä pitäisi laatia suunnitelma yhdessä asiakkaan kanssa, Leila Palviainen sanoo.
Kuntien käytännöt niin toimeentulotuen myöntämisessä kuin leikkaamisessakin vaihtelevat, ja myös perusosan leikkaamista on tehty ainakin paikoin kirjallisesti.
Uusi laki onkin vaarassa johtaa automaattivähennyksiin.
- Pakko myöntää, että näinkin on tapahtunut. Tämä laki toisi kuitenkin myös mahdollisuuden entisen lain käytännön uudelleen tarkasteluun, linjaa Palviainen.
Leikkaus vain yksi keino
Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton mukaan nuorten toimeentuloturvan perusosan leikkauksiin pitäisi turvautua aina vasta muiden keinojen jälkeen.
- Laki lähtee siitä, että käytetään sosiaalityön muita menetelmiä ja tukea. Leikkaus ei ole se ensimmäinen keino, painottaa STKL:n toiminnanjohtaja Riitta Särkelä.