Kati Kankainen ajaa biokaasulla käyvää autoa. Vuosimallin 2004 auto näyttää tavalliselta farmarilta, voimanlähteen paljastaa vain tarra ikkunassa. Se kertoo auton käyttävän vain sataprosenttisen uusiutuvaa kotimaista polttoainetta.
– Nelisen vuotta on huristeltu bensan sijaan kaasulla. Auto on kaasukäyttöinen jo tehdasasennuksena, eli kaasutankit on piilotettu takakontin ja takapenkin alle, hän sanoo.
Autossa on bifuel -järjestelmä, eli se toimii myös bensiinillä. Bensatankki vetää 30 litraa, ja kaasutankit 17 kiloa. Normaalisti vastaavassa autossa on noin 70 litran bensatankki.
– Kaasun tankkaaminen ei juurikaan eroa bensan tankkaamisesta, Kankainen kertoo.
Auto vaihtaa itse polttoainetta
Kankaisen auto käynnistetään aina bensalla. Sen jälkeen se siirtyy automaattisesti kaasukäyttöiseksi. Ja jos kaasu sattuu loppumaan, auto siirtyy automaattisesti käyttämään bensaa.
– Autoa ajaessa ei mistään voi tietää ajaako bensalla vai kaasulla, tuntuma on sama. Vain merkkivalo kertoo kumpi on käytössä, toteaa Kankainen.
Parhaiten polttoaineen erottaa lompakossaan.
Kaasulla ajaminen on noin 40 prosenttia halvempaa kuin bensalla.
– Kaasulla ajaminen on noin 40 prosenttia halvempaa kuin bensalla. Ja se menee paikallisiin taskuihin, Kankainen sanoo.
Asemat puuttuvat
Keski-Suomen maakuntakeskuksesta Jyväskylästä ei löydy yhtään biokaasun tankkausasemaa, koko maassa asemia on runsaat 20. Kaasuautoilun huonoin puoli onkin vähäinen tankkauspaikkojen määrä.
– Me asumme tässä lähellä tankkauspaikkaa, ja työreissuilla etelämmässä pääsee suht sujuvasti tankkaamaan kaasua, Kankainen sanoo.
Suomen vajaasta viidestä miljoonasta autosta noin 2000 käy kaasulla. Ruotsissa kaasuautoja on kymmeniä tuhansia.
– Näkisin, että tämä on pitkälti poliittinen kysymys. Öljy-yhtiöt ovat isoja toimijoita, Kankainen sanoo.
Energiaa heitetään hukkaan ja viedään maasta
Suomalaisen biokaasuautoilun pioneeri Erkki Kalmari suorastaan sydämistyy kun puhutaan polttoaineen kotimaisuudesta. Hän näkee, että polttoainetta haaskataan koko ajan.
– Suojavyöhykenurmea on pelkästään Keski-Suomessa 5000 hehtaaria. Ne tuottaisivat vähintään 30 000 - 40 000 ajokilometriä jokainen pelto, mutta ne heinät vain viedään ja tuhotaan, murskataan tai kynnetään. Tehdään mitä tahansa sille energialle, mutta ei liikenteeseen, hän jyrisee.
Kalmarin tuottama bioenergia tulee hänen omien sanojensa mukaan "lehmän hännän alta".
Kannattavampaa kuin lypsäminen, hännän alta tulee parempi tulos.
– Se on kannattavampaa kuin lypsäminen, hännän alta tulee parempi tulos. Hännän alta tulee tällä hetkellä puolet kaasusta, toinen puoli alkaa tulla tästä jäte- eli suojavyöhykenurmesta ja pahnasta, Kalmari kertoo.
Kaasua on tehty myös Pandan tehtaan suklaajätteestä. Mutta ei tehdä enää.
– Eurooppa maksaa jätteestä paremmin. Kehitys menee koko ajan siihen suuntaan, että hyvästä jätteestä maksetaan. Suomestakin kannattaa viedä hyvää energiapitoista jätettä Hollantiin, me olemme pahasti jälkijunassa tässä, Kalmari sanoo.
Ministerin luvalla
Jyväskylän liepeiltä ainoa biokaasun tankkausasema löytyy Laukaan Leppävedeltä. Vuonna 2002 perustettu asema on myös Suomen ensimmäinen biokaasuasema. Aseman taustalla on kukas muukaan kuin Erkki Kalmari.
– 2002 ruvettiin ministerin luvalla ajelemaan kaasulla. Silloin piti olla valtiovarainministerin allekirjoittama paperi, että saa auto liikkua, Kalmari sanoo.
Vuoden 2002 jälkeen lakia on muutettu kahteenkin otteeseen.
– 2006 päästönormitus oli tärkeä, sen jälkeen kaasu on lähtenyt nousuun. Mutta 2011 tuli uusi jarru, en tiedä miksi, kun kaasuautoille laitettiin käyttövoimamaksu, Kalmari sanoo.
130 oktaanin polttoaine
Uusissa kaasuautoissa hyötysuhde on aiempaa parempi, ja kaasu pystytään hyödyntämään paremmin kuin alun perin bensiinille suunnitellussa moottorissa.
– Kaasun oktaaniluku on 130, eikä päästöissä ole lainkaan hiukkasia. Hiilidioksidia tulee vähän, mutta sekin menee kiertoon kun polttoaine on uusiutuvaa, sanoo Kalmari.
17 kilon kaasutankilla ajaa pari sataa kilometriä. Kankaisen bifuel auto kulkee siis noin 500 kilometriä.
Sadan kilometrin polttoainekulut ovat alle neljä euroa.
– Uudet kaasuautot kulkevat paljon pienemmällä, saattaa päästä kolmella kilolla sata kilometriä. Se tarkoittaa jo, että sadan kilometrin polttoainekulut ovat alle neljä euroa, Kalmari ynnäilee.
Haastattelut teki Tenho Tornberg.