Talviyön pimeys ei ole ehtinyt vielä väistyä, kun pikkubussi kaartaa Kuopion matkakeskuksen pihaan hieman ennen kello seitsemää. Kipakasta pakkasesta bussin lämpöön hyppää ryhmä Kuopiossa asuvia Varkaudessa töissä käyviä lääkäreitä. Aamuinen työmatka reilun 70 kilometrin päähän voi alkaa.
Varkauden sairaalassa työskentelevä sisätautien erikoislääkäri Maaret Herranen käyttää kuljetuksia päivittäin. Omalla autolla töihin kulkeminen ei houkuta Herrasta. Kimppakyydin järjestyminen on ollut kynnyskysymys osalle Varkauteen saaduista lääkäreistä.
- Tämä auttaa jaksamista, työmatkoihin menee kuitenkin se kaksi tuntia päivässä. Matkan aikana voi tehdä työasioita tai levätä, Herranen kiittelee järjestelyä.
Herranen näkee, että kimppakyytien järjestämisellä Kuopio-Varkaus välillä on ollut merkittävä rooli etenkin terveyskeskuslääkärien rekrytoinnissa. Varkauden kaupunki maksaa kuljetukset ja matkat ovat useimmilla Kuopiosta Varkauteen töihin matkustavilla lääkäreillä työaikaa.
”Miksi kunnallisella puolella ei voitaisi tehdä kuten yksityisellä?”
Pari vuotta sitten terveydenhuoltoaan pakkoraossa osin ulkoistanut Varkauden kaupunki palauttaa palvelut kunnalliseksi tuotannoksi vuodenvaihteessa, kun sopimus Attendo MedOnen kanssa päättyy. Omien lääkärien saaminen taloon on vaatinut kuljetusten lisäksi uudistuksia terveydenhuollon toimintoihin ja johtamiseen.
Varkauden ja Joroisten terveydenhuollon mallia räätälöineen KYSin ylilääkärin Seppo Lehdon mukaan viimeinen vuosi on mennyt Varkauden terveyskeskuslääkärivajetta paikatessa. Samassa rytäkässä uusiksi on pantu organisaatiokaavio, sektorijako ja johtamisjärjestelyt. Varkaudessa on muun muassa erotettu päivystys muusta vastaanottotoiminnasta ja niitä pyöritetään eri lääkäreillä.
- Me lähdimme ensin laittamaan Varkauden sairaalan kuntoon, koska kaupungin erikoissairaanhoitokulut karkasivat täysin käsistä. Kun saadaan uskottava perustason erikoissairaanhoito alueelle, niin se luo selkänojan myös terveyskeskuslääkäreille konsultaation muodossa. Eli kun samassa talossa voidaan kysyä asioita, niin se luo turvallisuutta myös terveyskeskuslääkäreiden työhön, Lehto linjaa.
Erikoissairaanhoidon puolella virat on saatu täytettyä KYSin kumppanuussopimuksen avulla. Lääkärit ovat virassa Kuopion yliopistollisen sairaalan palveluksessa, mutta osan viikosta heidän toimipaikkanaan on Varkauden sairaala. Varkauden kaupunki vastaa kuluista tarvitsemiensa päivien osalta. Konsultaatiotuen myötä perusterveydenhuollon puolellekin on löytynyt tulijoita.
Lehdon mukaan kunnalliselle puolelle voitaisiin poimia rohkeammin toimintamalleja yksityiseltä puolelta.
- Olen ihmetellyt, että miksi kunnallisella puolella ei voitaisi tehdä kuten yksityisellä. Olemme Varkaudessa menneet siihen. Joku lääkäreistä tekee neljän päivän viikkoa, työajoissa joustetaan ja pienten lasten vanhemmat otetaan huomioon. Se on nykyaikaa, että lähdetään liikkeelle työntekijöiden ehdoista, Lehto toteaa.
Potilasrallin lopettaminen tuo miljoonien säästöt
Varkauden aluesairaalan toiminnan vahvistamisen arvioidaan säästävän varkautelaisilta tuhansia turhia lääkärikäyntejä KYSiin ja tuovan siten myös helpotusta kaupungin kassaan.
Arvioiden mukaan aluesairaalan toiminnan vahvistaminen voi säästää vuosittain jopa 7000 varkautelaisen potilaan matkan Kuopioon. Varkauden kaupunginjohtaja Hannu Tsuparin mukaan tavoitteena onkin ollut, että potilas saa jatkossa hoidon lähellä, ensin terveyskeskuksessa ja sitten tarvittaessa sairaalassa.
- Meidän ajatuksena on ollut se, että puretaan pois näitä erikoissairaanhoidon lähetteitä Kuopiosta ja että potilas hoidettaisiin Varkauden sairaalassa. Se auttaa kustannuksien hallinnassa.
Potilasrallin kääntäminen KYSistä omaan sairaalaan tuo merkittäviä säästöjä ja työllistää samalla Varkaudessa.
- Varkauden vuosittain KYSille maksama summa on ollut noin 18 miljoonaa euroa ja kun se on saatu pudotettua noin 12 miljoonaan, niin säästöä jää noin 6 miljoonaa euroa, Lehto laskee.
Keski-Savon sote-malli uudelleen pöydälle
Varkauden kaupunginjohtaja Hannu Tsupari haluaa virittää Varkauden järjestelmän niin toimivaksi, että se houkuttelee mukaan myös muita lähialueen kuntia. Tsuparin mukaan Varkauden tulee pitää huolta terveydenhuollon laadusta ja kustannuksista.
- Jatkossa me tarvitaan tähän lisää asiakaspohjaa. Siinä mielessä, jos ajatellaan Pieksämäkeä, Heinävettä ja Leppävirtaa, niin näistä kunnista on saatavissa yhteensä noin 50 000 asukasta Varkauden palveluiden piiriin, Tsupari kaavailee.
Varkaus ja Pieksämäki jatkavat neuvotteluja sote-palvelujen järjestämisestä tammikuussa.