Jäämeren yhteys puhutti eduskuntaa, kun pääministeri Jyrki Katainen (kok.) antoi ilmoituksen hallituksen arktisesta strategiasta tiistaina. Strategiaan on piirretty kolme vaihtoehtoista ratareittiä Lapista Jäämerelle.
Hallitus ei ole ottanut kantaa jopa kolme miljardia euroa maksavan radan suuntaukseen, eivätkä ministerit sitä tehneet tiistainakaan. Katainen korosti, että jättimäinen investointi vaatii huolellista harkintaa eikä asia ole yksin Suomen päätettävissä.
Suuressa salissa muistutettiin, että Suomi on Pohjoismaista ainoa, jolla ei ole yhteyttä Jäämerelle. Suomea ripeämmin toiminut Ruotsi on jo päättänyt suuntautua Norjan Narvikin suuntaan ja rakentaa radalle toisen raiteen. Jouko Skinnari (sd.) patisti, että Suomen pitäisi itse päästä yhteisymmärrykseen sitä, mitä teemme Jäämeri-yhteyksien kanssa.
Perussuomalaiset kansanedustajat ovat liputtaneet avoimesti Norjan Kirkkoniemeen johtavan radan puolesta. Kannatusta saa myös Salla–Kantalahti-ratavaihtoehto. Markus Mustajärvi (var.) muistutti, että 70 kilometriä pitkän rataosuuden rakentamiskulut olisivat vain murto-osa muiden vaihtoehtojen kustannuksista, joten tämä yhteys ei ole haihattelua. Häntä säesti kokoomuksen Timo Heinonen, jonka mielestä yhteyttä Kantalahden ja Murmanskin kautta Jäämerelle olisi perusteltua pitää esillä.
Nukkuiko Kyllönen Koillismaan kohdalla?
Tarkimmin arktisen stategiapaperin ratakarttoja olivat tutkineet perussuomalaiset. Pentti Kettunen ei ollut tyytyväinen näkemäänsä, sillä rautatieverkosta puuttui pätkä.
- Kontiomäeltä on jo valmis rautatie Taivalkoskelle saakka, mutta tässä ei ole valtioneuvosto ajatellut yhteyttä Taivalkoskelta eteenpäin. Se voisi jatkua tuonne Kemijärvelle saakka, jolloin saataisiin sekin lenkki pelaamaan. Ja kysynkin liikenneministeri Kyllöseltä, miksi tämä pätkä puuttuu tästä. Te olette kainuulainen ministeri, ja olisin odottanut, että te valvotte, että tämä pätkä on siellä. Siellä te istutte valtioneuvoston jäsenenä mutta oletteko te nukkunut silloin, kun tätä asiaa on käsitelty?
Liikenneministeri Merja Kyllösen (vas.) mukaan hallitus on selvittänyt arktisen strategian kannalta tärkeän kaivostoiminnan kaikki liikennetarpeet Pohjois-Suomessa.
- Koillisen ulottuvuuden osalta on tehty oma raideliikenneselvitys, minkä edustaja Kettunen nosti esiin Taivalkosken radan perusparannuksen, ja sen jatkon osalta ei suinkaan ole nukuttu vaan nähty ne todellisuudet ja tarpeet, missä eletään ja missä infra käytännössä tällä hetkellä on ja elää.
Rahkeiden riittävyys selvitetty
Perusuomalaisten Kauko Tuupainen ei tyytynyt Kettusen saamaan vastaukseen. Hän muistutti, että Koillismaan radan rakentaminen Taivalkoskelta Kemijärvelle toisi työtä ja lisäisi rautatiekuljetusten varmuutta.
Kyllönen opasti kansanedustajia tutustumaan vuoden alkupuolella valmistuneisiiin raportteihin koillisesta ulottuvuudesta ja kaivostoiminnan liikenteellisistä tarpeista.
- Jos edustajilla on kiinnostusta, ettekä löydä netistä, meiltä kyllä ministeriöstä saa nämä molemmat raportit, missä hyvin ytimekkäästi käydään lävitse koko ne mahdollisuudet ja kaikki mahdolliset reitit. Käydään Skibotnit, käydään Narvikit, käydään Koillisyhteys. Ja käydään myös ne taloudelliset arviot, että minkä verran sitä kuljetetustavaraa, minkä verran matkailijoita pitäisi olla, jotta ne reitit olisi kannattavia ja järkeviä rakentaa.
Kyllösen mukaan hallitus on tehnyt liikenneverkkojen osalta mittavan työn ja raportit antavat hyvät tiedot siitä, mitä kannattaa tehdä ja mihin rahkeet riittävät.
- Raidepuolella lähdetään siitä, että mitkä ovat ne konkreettiset tulevaisuuden tarpeet. Soklin kaivoksen mahdollinen tuleminen, millä tavalla Salla–Kantalahti-radan kehittyinen edistyy. Niillä on iso merkitys ja vaikutus. Samoin sitten kaivosten tuleminen tuonne Länsi-Lapin suuntaan, ja millä tavalla siellä liikenteelliset tarpeet kehittyvät.
- Ratoja ei rakenneta van sellaisen ajatuksen varaan, että ehkä sieltä joku liikkuu, joskus liikkuu. Pitää olla tavaravirtoja, ihmisiä. Pitää olla tarvetta, mihin se rata tai lentoyhteys kehitetään ja luodaan, painotti Kyllönen.
Perämeren satamat uhattuina?
Kyllönen muistutti, että kukaan ei ole hyvää hyvyyttään tekemässä yhteistyötä Suomen kanssa, vaan jokaisella maalla on omat intressit ja tahtotilat.
- Silloin kun esitetään venäläistä satamaa suomalaisten käyttöön tai norjalaista satamaa suomalaisten käyttöön, niin eivät he sieltä ole omia tavaroitansa kuljettamassa Suomen kautta vaan haluaisivat, että me kuljettaisimme tavaroitamme omien satamiemme kautta. Silloin tulee myös keskustelu siitä, että mitä se tarkoittaa meidän suomalaisille satamille esimerkiksi Perämerellä tai muualla Suomen rannikkoseuduilla.
Myös eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Martti Korhonen (vas.) rauhoitteli innokkaita kollegojaan. Hän muistutti, että Jäämereltä on pääsy Koillisväylälle vain puolet vuodesta jäänmurtajien avulla. Puolet vuodesta kuljetukset on hoidettava muita reittejä.
- Meidän on tarkasti mietittävä, miten oma satamatoimintamme kehittyy tulevaisuudessa, lähinnä nyt tällä Perämerenkaaren alueella, sanoi Korhonen.