Artikkeli on yli 11 vuotta vanha

Elinkeinoelämältä pitkä liuta toiveita seuraavalle hallitukselle

Elinkeinoelämä on yhdistynyt ja laatinut viestin seuraavalle hallituskaudelle – jotta talous pelastuisi kuilun partaalta.

Työntekijä tukkukaupassa.
Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle
  • Teija Santaharju

Talous on niin kehnolla tolalla, että Elinkeinoelämän keskusliitto, Keskuskauppakamari, Perheyritysten liitto ja Suomen Yrittäjät ovat laatineet yhteiset teesit kriisin oikaisemiseksi.

Ensimmäiseksi tarvitaan lisää investointeja, työtä ja työpaikkoja.

Niinpä verotuksen rakennetta pitäisi elinkeinoelämän mielestä muuttaa yrittämistä kannustavaksi ja kokonaisverotuksen tasoa laskea kaksi prosenttiyksikköä.

Koeaikaa olisi myös syytä pidentää ja työnantajalta poistaa ensimmäisen sairauspäivän palkanmaksuvelvollisuus. Elinkeinoelämä edistäisi määrätietoisesti paikallista sopimista työpaikoilla.

Teeseistä toinen korostaa kasvollisia suomalaisia omistajia. Tämä tarkoittaa sitä, että elinkelpoisten yritysten jatkuvuus turvataan.

Käytännössä tämä kävisi niin, että perintö- ja lahjaveroon tehdyt veronkorotukset poistetaan.

Kolmanneksi pitäisi saada motivaatio kuntoon.

Tässäkin kohtaa elinkeinoelämä puuttuisi verotukseen: työn verotusta olisi kevennettävä kaikissa tuloluokissa. Lisäksi pitäisi poistaa työttömyys- ja kannustinloukut ja parantaa oppisopimuskoulutusta.

Neljäs teesi on julkisen sektorin supistus. Julkisen sektorin menot ovat elinkeinoelämän mielestä kestämättömät liki 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. Siksi julkista taloutta on leikattava ensi vaalikaudella vähintään 3–4 miljardia euroa, elinkeinoelämän yhteisjulistuksessa vaaditaan.

Tavoitteeksi olisi otettava myös julkisen talouden bkt-suhteen painaminen alle 50 prosentin, julistuksessa sanotaan. Se vaatii julkisen sektorin tehtävien vähentämistä ja tulonsiirtojen alentamista.

Sote-uudistusta on vauhditettava, ja sen on oltava sellainen, että yrityksillä on mahdollisuus tuottaa palveluja kansalaisille, elinkeinoelämän ja yrittäjien edustajat vaativat.