Elokuva-alan asiantuntijat pitävät kuopiolaiskirjailija Marko Kilven Elävien kirjoihin -teoksen elokuvaoikeuksien myyntiä Yhdysvaltoihin tärkeänä askeleena kotimaisen tuotannon kansainvälistymisen kannalta.
– Se on hieno asia ja tärkeä askel eteenpäin, vaikka toki matkaa toteutukseen vielä onkin, kommentoi käsikirjoittaja, elokuva- ja televisiotuotannon professori Aleksi Bardy Aalto-yliopistosta.
Samoilla linjoilla on Suomen Näytelmäkirjailijaliiton toiminnanjohtaja Jukka Asikainen, joka muistuttaa, että Suomen mittakaavassa tämmöinen on todella harvinaista.
– Suomalaiset eivät ole löytäneet reittiä Yhdysvaltoihin. Uutinen on hyvin ilahduttava siitäkin syystä, että oikeudet varannut yhtiö on oikeasti hyvä, iloitsee aiemmin muun muassa Elokuvasäätiön tuotantoneuvojana toiminut Asikainen.
Elokuvaversio on hyvä markkinointiväline
Sekä Asikainen että Bardy uskovat, että oikeuksien myyntiin on todennäköisesti vaikuttanut se, että Elävien kirjoihin -teoksesta on tehty elokuvaversio myös kotimaassa.
– Se on olennaista. Elokuva on markkinointivälineenä kirjaa helpompi. Kirjat sellaisenaan eivät houkuttele jenkeissä, arvioi Asikainen.
Muun muassa elokuvatLeijonasydän,SaippuaprinssijaHäjytkäsikirjoittanut Bardy sanoo tämän olevan myös osoitus siitä, että suomalainen proosa on kansainvälisesti korkeatasoista ja Suomessa on potentiaalia.
Vienti voi Suomessa tarvita tukea, mutta ennen kaikkea suomalaisilta toimijoilta tarvitaan asennetta ja ammattitaitoisuutta.
Asikainen arvioi, että silläkin oli vaikutusta, että kyseessä on rikosromaani.
– Dekkareitahan on Pohjoismaista mennyt aiemmin paljon. Rikostarinat uppoavat, tiivistää Asikainen.
Suomalaisen tuotannon vienti tahmeaa
Edellisestä suomalaisen kirjan pohjalta tehdystä Hollywood-elokuvasta on kymmeniä vuosia aikaa, joten siinäkin mielessä Kilpeä voisi pitää jonkinlaisena 2000-luvun uranuurtajana. Asikainen uskoo, että tämä voi avata ovia muillekin.
– Se tekee Suomea jonkun verran tunnetummaksi elokuvamaana ja saattaa kansainvälistää kotimaista elokuvatuotantoa, puntaroi Suomen elokuvasäätiössä tuotantoneuvojana aiemmin toiminut Asikainen.
Kotimaisten tekstien ja tuotannon edistämistyötä on ryhdytty Yhdysvalloissa tekemään Asikaisen mukaan aktiivisemmin vasta viime vuosina, joten hitaasta työstä voidaan odottaa hänen mielestään tuloksia vasta lähivuosina.
– Vienti voi Suomessa tarvita tukea, mutta ennen kaikkea suomalaisilta toimijoilta tarvitaan asennetta ja ammattitaitoisuutta, muistuttaa Bardy.
Ruotsalaisten resepti
Ruotsalaiset ovat onnistuneet tekemään sen, mistä monet suomalaiset vasta haaveilevat: viemään sekä tekstejä että elokuvia ja ohjaajia Hollywoodin parrasvaloihin.
Bardyn mukaan ruotsalaisten menestys on yhdistelmä hyvää tukijärjestelmiä, avointa työkulttuuria ja sitä, että menestykset tukevat toisiaan.
– Suomelle sama on aivan yhtä mahdollinen lyhyelläkin aikajänteellä, uskoo Suomen elokuvatuottajien keskusliiton puheenjohtajan tehtävät hiljattain jättänyt Bardy.