Unohda cv, kuvaa työnhakuvideo.

- Yritykset eivät palkkaa ihmisiä, vaan persoonia. Tämän vuoksi persoonallisuus kannattaa työtä hakiessa tuoda esiin, neuvoo Just Recruit Me -online-rekrytointipalvelun toimitusjohtaja Patrik Ekman.

Ekmanin mukaan esimerkiksi palvelualoilla tai luovassa työssä työnhakijan persoona voi hyvinkin mennä valinnassa aiemman työkokemuksen tai koulutuksen edelle.

Itsensä brändäystä työelämässä tutkinut Katariina Mäkinen arvioi, että ilmiö liittyy jossain määrin juuri palveluammattien sekä muiden persoonallisuutta ja sosiaalisia taitoja vaativien töiden yleistymiseen.

- Toisaalta myös talouden muutokset ja uusliberalistisen ajattelun tuleminen näkyvät siinä mielessä, että kaikki on nykyisin kovin yksilöllistä ja yksilöön keskittyvää. Siitähän brändäyksessä on kyse, että pyritään yksilöllisesti menestymään työssä, aiheesta väitöskirjan tehnyt Mäkinen sanoo.

Työnhakijasta tulee tuote

Yritykset eivät palkkaa ihmisiä, vaan persoonia.

Käytännössä itsensä brändäämisen arkipäiväistyminen näkyy siinä, että sitä opetetaan jo työvoimatoimistojen kursseilla. Taitava brändääjä markkinoi osaamistaan monessa eri välineessä ja osaa valjastaa esimerkiksi omat Facebook- ja Twitter-profiilinsa työnhaun tueksi.

- Yritetään tehdä itsestä ikään kuin helposti markkinoitava tuotepaketti, jossa oma historia, luonteenpiirteet ja osaaminen muodostavat kokonaisuuden, sanoo Katariina Mäkinen.

Työpaikkailmoituksissa haetaan usein hyvää tyyppiä. Itsensä brändäämällä hakija pyrkii vakuuttamaan olevansa sellainen.

- Koska työelämä on koko ajan muutoksessa, haetaan ihmisiä, joilta löytyy taipuisuutta. Sen sijaan, että ihmisellä olisi yksi taito jonka tämä osaa hyvin, pitääkin olla tyyppi, joka pystyy sopeutumaan uusiin asioihin ja oppimaan koko ajan uutta. Ehkä hyvä tyyppi tarkoittaa juuri näitä ominaisuuksia, Mäkien arvioi.

Työ voi alkaa määrittää ihmisarvoa

Patrik Ekman ei usko, että ihminen pystyy itseään brändäämällä huijaamaan olevansa toisenlainen persoona kuin mitä oikeasti on.

- Esimerkiksi video on paljastava väline. Ja viimeistään työhaastattelussa selviää, jos hakijan itsestään markkinoima kuva ja todellisuus eivät täsmää. Mutta jos ihminen pystyy näyttelemään olevansa mukavampi kuin on ja vieläpä hoitamaan työnsä hyvin, onko se huono asia, Ekman kysyy.

Katariina Mäkinen pitää sinänsä positiivisena sitä, että ihmiset haluavat toteuttaa itseään työssään. Hän näkee brändäysilmiössä kuitenkin omat sudenkuoppansa.

- Työssä menestyminen ja palkkatyön maailma ylipäätään tulevat entistä enemmän osaksi sitä, millainen minä olen ihmisenä ja millaisten asioiden perusteella minua arvostetaan. Samalla toiset ihmiset saattavat alkaa näyttäytyä välineenä työssä menestymiseen myös työn ulkopuolella, hän sanoo.

Mäkisen mukaan ihmisen työminän ja koko muun persoonallisuuden sekoittuminen johtaa siihen, että työssä koetut vastoinkäymiset eivät jää vain työpaikalle.

- Kaikki ne kolaukset, joita työssä kokee, osuvat entistä enemmän ihmiseen kokonaisuutena. Työelämä kuitenkin on aika kovaa, ja kaikki eivät menesty.