EU:n köyhin maa Bulgaria joutui Venäjän ja unionin geopoliittisten kamppailujen välikappaleeksi, kun EU-komissio vaati Bulgariaa keskeyttämään South Stream -putkihankkeen rakennustyöt.
Bulgaria olisi se kohta, josta Venäjältä Mustanmeren kautta kulkeva kaasuputki rantautuisi EU:n alueelle. Balkanin kautta kulkeva putki vähentäisi Venäjän riippuvuutta Ukrainasta maakaasun kauttakuljetusmaana.
EU-komissio perusteli vaatimusta rakennustöiden keskeyttämisestä sillä, että Bulgaria ei ollut noudattanut EU:n julkisia hankintoja koskevia sääntöjä.
Vaikuttaa varsin ilmeiseltä, että EU yrittää käyttää South Streamin kohtaloa painostuskeinona Venäjän suuntaan samaan aikaan, kun Ukrainan konflikti jatkuu ja Venäjä ja Ukraina käyvät kovia maakaasuneuvotteluja.
– Kun komissiolta tulee määräys Bulgarialle, että rakennustyöt seis, niin siinähän selvästi pyritään käyttämään valtaa Venäjän suuntaan ja pyritään viivyttämään riippuvuuden kasvua, sanoo Venäjän energiapolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopistosta.
Kaatuuko South Stream?
Myös Yhdysvallat on painostanut Bulgariaa keskeyttämään rakennustyöt, joihin osallistuu Yhdysvaltain pakotelistalla olevan venäläisen liikemiehen Gennadi Timtšenkon omistama yhtiö.
Toisaalta on hyvin epävarmaa, kaatuuko South Stream lopullisesti EU:n ja Venäjän nykyiseen vastakkainasetteluun. Monilla EU-mailla on hankkeessa suuria taloudellisia intressejä.
– On vaikea sanoa, kaatuuko hanke, koska tässä on kuitenkin niin monta myös Euroopan unionin jäsenvaltiota, jotka ovat sitoutuneet tähän hankkeeseen pitkällä aikavälillä, professori Tynkkynen sanoo.
Nyt huomio on kiinnittynyt Bulgarian rooliin mutta sen lisäksi esimerkiksi Itävalta on ajanut hanketta voimakkaasti.
– Kyllä esimerkiksi Itävalta haluaisi erkaantua tästä eurooppalaisesta yhteisestä linjasta ja haluaisi viedä hanketta eteenpäin, vaikka Euroopan tasolla sitä ei selvästi haluta.
South Stream ohittaisi Ukrainan
Suomessa äskettäin vieraillut Venäjän ulkoministeri oli ärtynyt siitä, että komissio jarruttaa kaasuputkihanketta.
– Yhtäkkiä kuulemme Brysselistä, että neuvottelut South Streamistä jäädytetään, ellei Venäjä tunnusta Kiovan vallanpitäjiä. Onko se mielestänne rakentavaa? ulkoministeri Sergei Lavrov kyseli tiedotustilaisuudessa Turussa.
– Joskus Brysseliä ohjaa halua rangaista ja kostaa pikemminkin kuin pyrkimys turvata jäsenmaidensa lailliset ja oleelliset taloudelliset intressit, Lavrov päätteli.
Mustanmeren kautta kulkeva South Stream on hanke, johon Venäjä on pannut paljon aikaa, vaivaa ja resursseja.
- Vaikka nyt Kiinan pää lähtee aukeamaan myös kaasunviennin osalta lähivuosien aikana, kuitenkin Eurooppa on se markkina, jossa Venäjän kaasulle on historiallisesti ollut kysyntää. Siinä mielessä tämä on Venäjälle tärkeä hanke, Veli-Pekka Tynkkynen sanoo.
Erityinen hyöty Venäjälle olisi se, että South Stream mahdollistaisi hankalan Ukrainan kiertämisen Eurooppaan suuntautuvissa kaasuntoimituksissa.
Itämeren pohjassa Venäjältä Saksaan kulkeva Nord Stream -kaasuputki oli osaltaan tämän saman intressin sanelema.
Puolet Eurooppaan tulevasta venäläisestä maakaasusta tulee Ukrainan kautta. Monet Ukrainan länsinaapurit kuten Slovakia ja Tšekki ovat hyvin riippuvaisia venäläisestä kaasusta.
EU:n sisäinen kaasuverkko ei ole vielä niin kehittynyt, että se pystyisi korvaamaan näille maille Ukrainan kautta tulevia kaasuntoimituksia, jos Ukrainan ja Venäjän kaasukiista johtaa uusiin toimituskatkoksiin.
EU joutuu pohtimaan energiapolitiikkaa
Bulgarian hallitus epäröikin pitkään rakennustöiden keskeyttämistä. Euroopan unioniin pyrkivä Serbia on sanonut jatkavansa hanketta.
– Jos Venäjä pystyy tarjoamaan Bulgarian ja Serbian kaltaisille maille kaasua melko huokeaan hintaan, niin tällaisessa taloudellisessa tilanteessa, missä Eurooppa elää, on suuri houkutus tarttua siihen, Tynkkynen sanoo.
EU:kin suhtautui aiemmin varsin myönteisesti South Stream -hankkeeseen. Ukrainan kriisi on jälleen nostanut pintaan pelot energiariippuvuudesta Venäjän suuntaan.
– Tietysti tässä maailmantilanteessa, jossa Ukraina on myös Euroopallekin noussut iavain uudenlaiseen merkitykseen, punnitaan uudella tavalla EU:n energiapolitiikka ja miten Ukrainan kiertäviin kaasuputkihankkeisiin suhtaudutaan, Veli-Pekka Tynkkynen sanoo.
Veli-Pekka Tynkkynen sanoo, että energia-ase on liian vahva sana kuvaamaan sitä, miten Venäjä on käyttänyt energiaa ulkopolitiikan välineenä.
– Ukrainan suhteen se on selvä, että sitä on käytetty myös kiristyksen välineenä, tällaisena kovana työkaluna, Tynkkynen sanoo.
– Euroopan unionin suuntaan sitä on käytetty pehmeänä välineenä, jossa hinnoittelulla ja erilaisilla sopimusteknisillä kuvioilla on tavallaan pehmitetty EU:n jäsenmaita myötämieliseksi näille hankkeille.
EU yrittää hajauttaa energiansaantia
EU:ssa riippuvuus Venäjän maakaasuntoimituksista vaihtelee. Monet entiset itäblokin maat ovat hyvin riippuvaisia Venäjän kaasusta.
Suomen energiapalettia Tynkkynen sen sijaan pitää loistavana siinä mielessä, että yksittäisellä energianlähteellä Suomea ei voi painostaa.
– Vaikka kaikki meidän käyttämämme kaasu tulee Venäjältä, kaasulla ei pysty laittamaan meitä polvilleen, koska kaasun osuus meidän energianhuollostamme on noin 10 prosenttia, Tynkkynen sanoo.
– Tämmöinen hajauttaminen eri energiamuotojen välillä kuten Suomessa on tehty on esimerkki myös muille Euroopan unionin maille ja siihen pitäisi pyrkiä.
Euroopan unionin alueella on pyritty rakentamaan sisäistä kaasuverkkoa, joka mahdollistaisi maakaasun kuljettamisen moniin suuntiin, mikä keventäisi riippuvuutta pelkästään Venäjän kaasusta.
Keskeinen osatekijä on myös satamakapasiteetin rakentaminen nesteytetyn kaasun vastaanottamiselle.
Nabucco nousee uuteen lentoon?
Jos South Stream oikeasti kaatuu EU:n ja Venäjän nykyiseen vastakkainasetteluun, on mahdollista, että nihkeästi edennyt kilpaileva Nabucco-hanke kaivetaan naftaliinista.
Nabucco-putkilinjan oli ollut tarkoitus tuoda Eurooppaan maakaasua Turkin kautta Kaspianmereltä.
– Toistaiseksihan se on ollut aika jäissä johtuen tietysti monista taloudellisista ongelmista, joita Euroopan unionin jäsenmaissa on viime vuosina koettu, Venäjän energiapolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen sanoo.
– Jos EU:n jäsenmaat päättävät, että South Stream ei toteudu, tietenkin siinä tilanteessa voisi kuvitella, että Nabucco kaivettaisiin uudelleen esiin ja lähdettäisiin hakemaan hankkeelle kumppaneita tuottajamaista ja rahoitusta.