Kulttuuri |

Finlandia-palkinto Riikka Pelon teokselle Jokapäiväinen elämämme

Palkinnon saajan valitsi Helsingin kaupunginteatterin johtaja Asko Sarkola. Riikka Pelon toinen romaani kertoo tunnetusta venälaisestä runoilijasta ja tämän tyttärestä.

Video: Riikka Pelo.
12:29
Riikka Pelo on kirjoittanut ison romaanin Euroopan myllerryksestä maailmasotien välillä. Pelo oli Aamun kirjassa Nadja Nowakin ja Seppo Puttosen vieraana. Video: Yle

Helsingin kaupunginteatterin johtaja Asko Sarkola on myöntänyt tämän vuotisen Finlandia-kirjallisuuspalkinnon Riikka Pelon teokselle Jokapäiväinen elämämme. Sarkolan mukaan romaani on samaan aikaan vaikuttava, pysähdyttävä ja koskettava.

- Riikka Pelon Jokapäiväinen elämämme kiertyy kahden ajan ja paikallisuuden ympärille, Tšekkoslovakiaan 1923 ja Neuvostoliittoon 1939 - 1941. Keskeiset henkilöt ovat runoilija Marina Tsvetajeva ja hänen tyttärensä Alja. Tässä romaanissa on laajin jänne: tajunnanvirrasta kidutuskammion kuulusteluihin ja Vorkutan työleirille, Sarkola totesi palkintojenjakotilaisuudessa liikuttuneena.

Finlandia-palkinto toisella romaanilla

Riikka Pelon Jokapäiväinen elämämme on kertomus yhdestä merkittävimmästä venäläisestä runoilijasta, Marina Tsvetajevasta ja hänen tyttärestään Aljasta. Kyseessä on Pelon toinen romaani.

Riikka Pelon esikoisromaani Taivaankantaja ilmestyi vuonna 2006. Se oli ilmestymisvuonnaan Runeberg-palkintoehdokkaana ja voitti Tiiliskivi-palkinnon. Finlandia-ehdokkaana Pelo oli nyt ensimmäistä kertaa.

Muut vuoden 2013 Finlandia-palkintoehdokkaat olivat J-P Koskisen Ystäväni Rasputin, Leena Krohnin Hotel Sapiens, Hannu Raittilan Terminaali, Asko Sahlbergin Herodes ja Kjell Westön Kangastus 38.

Finlandia-palkinto jaettiin nyt 30. kerran. Palkintosumma on 30 000 euroa.

Viime vuonna Finlandia-palkinto myönnettiin Ulla-Lena Lundbergin teokselle Jää.

Tuoreimmat aiheesta: Kulttuuri

Pääuutiset

Ulkomaat

Helsingin Etyk 1975: Kommunismi kärsi tappion, Kekkosta jännitti kovasti

”Rautaesirippua oli tarkoitus raottaa, ei repäistä auki”, sanoo diplomaatti Jaakko Iloniemi Etykin huippukokouksesta. Mutta toisin kävi. Neuvostoliitto teki länsimaille myönnytyksiä, jotka myöhemmin kävivät sille kalliiksi. Presidentti Urho Kekkonen oli jämäkkä puheenjohtaja, mutta sisäpiirin mukaan hänen roolinsa oli vähäisempi kuin aikoinaan hehkutettiin. Ety-kokouksesta on tänä kesänä kulunut 40 vuotta.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä