Kotimaa |

Harmaan talouden tutkija: Veroparatiisien tutkintaan ei panosteta Suomessa

Ruotsissa veroparatiisien kimpussa on 200 verovirkailijaa, Tanskassa samaa työtä on tehnyt noin 100 ja Norjassa 80 henkeä. Suomessa siihen on katsottu riittävän 10 - 20 verovirkailijaa.

Huvijahteja ja kookkaita purjeveneitä Monacon satamassa.
Monaco on yksi tunnetuista veroparatiiseista. Kuva: EPA / ASM

Harmaan talouden tutkija Markku Hirvonen ihmettelee, miksi Suomen verottaja on panostanut niin vähän resursseja veroparatiisien tutkintaan.

-Olen aika hämmästynyt tästä tilanteesta, koska meillä virallisesti kuitenkin puhutaan siitä, että veroparatiisien torjunta on esimerkiksi  hallituksen kärkitavoitteita. Käytännössä näin ei näytä tapahtuvan, Hirvonen sanoo A-studion haastattelussa.

Muut pohjoismaat kaukana edellä

Muissa pohjoismaissa verottaja on panostanut selvästi Suomea enemmän veroparatiisien tutkintaan. Ruotsissa veroparatiisien kimpussa on 200 verovirkailijaa, Tanskassa samaa työtä on tehnyt noin 100 ja Norjassa 80 henkeä. Suomessa siihen on katsottu riittävän 10 - 20 verovirkailijaa.

Varsinaisia lisäresursseja nimenomaan tähän tarkastukseen kohdennettuna verotarkastukselle ei ole annettu.

– Anita Wickström

-Ruotsissa tämä asia nähdään ilmeisesti selvästi merkittävämpänä kuin Suomessa, Markku Hirvonen arvioi.

Hirvonen on verohallinnon verotarkastusyksikön entinen johtaja. Hänen mukaansa kyse on verohallinnon sisäisestä resurssien jaosta.

 Hallitus on linjannut toimintaohjelmassaan puuttuvansa kansainväliseen veronkiertoon. Verohallinto ei ole kuitenkaan lisännyt resursseja veroparatiisien tutkintaan.

- Varsinaisia lisäresursseja nimenomaan tähän tarkastukseen kohdennettuna verotarkastukselle ei ole annettu, verohallinnon verotarkastusyksikön ylijohtaja Anita Wickström sanoo.

- Meillä on verontarkastusresurssit noin 700 henkilöä kaikkiaan, ja me käytämme kolmanneksen tästä panoksesta harmaan talouden torjuntaan. Meillä on erilaisia harmaan talouden torjunta-alueita, rakennusala, ravintola-ala esimerkiksi ja sitten nämä veroparatiisiyhtiöt ja kaikkeen pitää panostusta löytää ja aina valita sitten se tarkoituksenmukainen suhde.

Verottaja on saanut viime vuosina uusia aseita kansainvälisen veronkierron torjuntaan. Niitä on käytetty Suomessa kuitenkin vähän ja tulokset ovat laihoja - toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa.

- Minusta se on suoraa seurausta siitä panostuksesta, joka näitten asioitten tutkimiseen on asetettu, Markku Hirvonen sanoo.

Pankki valitti verottajasta

Suomen verottajalla on nyt myös uusi keino penkoa asioita kotimaassa, kun se sai vuonna 2011 luvan tehdä pankkeihin vertailutietotarkastuksia. Verotarkastaja voi pyytää pankeilta tietoja vaikkapa tilisiirroista Luxemburgiin. 

Verottaja on tehnyt tähän mennessä neljä tarkastusta suomalaisiin pankkeihin, mutta niistä ei ole vielä tuloksia kerrottavana.

-Tässä vaiheessa asiat ovat erilaisessa vaiheessa menossa, että mitään konkreettisia tietoja en vielä nyt pysty kertomaan näistä asioista, ylijohtaja Wickström kertoo

A-studion tietojen mukaan ainakin osa Suomen verottajan tekemistä tietopyynnöistä on nostanut vastalauseita pankeissa. Verottajan oikeus laajoihin tilitietoihin on myös kyseenalaistettu. Yksi pankki teki viime viikolla asiasta valituksen Helsingin hallinto-oikeuteen.

Ruotsissa tarkastajat ovat muun muassa selvitelleet veroparatiisivaltiossa olevien luottokorttien ja pankkikorttien käyttöä. Se on ollut hyvin tuloksellista.

– Markku Hirvonen

Ruotsi keräsi 100 miljoonaa viime vuonna

Ruotsin verottaja on kertonut keränneensä viime vuonna veroparatiisien valvontatoimillaan veroja noin 800 miljoonaa kruunua eli lähes 100 miljoonaa euroa. Suomen verottajalla ei ole kertoa omista tuloksistaan vielä mitään.

-Ei ole tässä vaiheessa kertoa tietoa, meillä ei ole tilastoitu erikseen näitä veroparatiisiasioita, Anita Wickström sanoo.

Wickströmin mukaan erot Suomen ja Ruotsin tuloksissa eivät johdu ensisijaisesti henkilöresursseista.

-Pääsyy on se, että Ruotsilla on paremmat tiedonsaantimahdollisuudet.   

Ruotsissa pankit raportoivat verottajalle automaattisesti kaikki vähintään 150 000 kruunun suuruiset rahansiirrot ulkomaille tai Ruotsiin.

Markku Hirvosen mukaan Ruotsin verottajan voimakas panostus veroparatiisien tutkintaan näkyy tuloksissa.

-Ruotsissa on sijoitettu 200 verotarkastajaa tutkimaan nimenomaan näitä veroparatiiseihin liittyviä asioita. He muun muassa ovat selvitelleet veroparatiisivaltiossa olevien luottokorttien ja pankkikorttien käyttöä. Se on ollut hyvin tuloksellista.

Aiheesta lisää maanantain A-studiossa, TV1 klo 21.00

Tuomas Hyytinen / A-studio

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä