Liikuntavammoja työkseen hoitavat kehottavat harrastelijoita ottamaan kesäurheilukauden rauhallisesti. Työikäiset loukkaantuvat useimmiten juuri alkukaudella.

Jos lenkkireitti on kulkenut talven ajan tietokonepöydän ja kahvinkeittimen välillä, polvet eivät välttämättä kestä täysimittaista jalkapallo-ottelua.

- Eri lajeissa tapaturmiin tulee selvä piikki kauden alussa. Näin käy myös pitkien taukojen jälkeen. Jostain syystä alkukaudella ei olla valmiita lajin vaatimuksiin, kertoo ylilääkäri Jari Parkkari UKK-instituutista.

Kesällä perinteisten lajien rinnalle nousee myös erityisen vaarallisia lajeja. Muun muassa vesiurheilu työllistää liikuntavammoihin erikoistuneita klinikoita joka kesä.

Ortopedi ja kirurgi Ismo Syvähuoko lääkäriasema Diacorista kertoo, että liikuntatapaturmista aiheutuu yleensä erilaisia jalka- ja olkapäävammoja.

- Minulle tulee hoidettavaksi ylivoimaisesti eniten polvivammoja. Myös olkapää- ja nivelsidevammoja tulee paljon. Harvinaisempia ovat sitten eriasteiset murtumat. Niitäkin tulee tietysti jonkin verran.

Kilpailutilanne laittaa kropan koville

Tapaturmia sattuu todennäköisimmin lajeissa, joissa otetaan kontaktia toisiin pelaajiin tai käytetään vaarallisia välineitä. Esimerkiksi judossa ja squashissa loukkaantumiset ovat arkipäivää.

Loukkaantumisriski kasvaa nopeasti, kun harrastelusta tulee totista taistelua. Eri tutkimusten mukaan vammariski nousee kilpailutilanteessa jopa yli 20-kertaiseksi.

Pelkkiä vammojen lukumääriä laskettaessa turvallisiksikin mielletyt lajit nousevat kuitenkin listan kärkipäähän.

Esimerkiksi kuntokävelyssä ja lenkkeilyssä sattuu vuosittain enemmän liikuntatapaturmia kuin jääkiekossa. Harrastelijat välttävät loukkaantumiset kohtuullisella liikkumisella.

- Vammoja sattuu eniten paljon urheileville ja liikkuville ihmisille, koska todennäköisyys tietysti kasvaa harrastukseen käytettävän ajan mukana. Lenkkipolulla saatetaan astua vaikka hämärässä kuoppaan. Siitä saattaa seurata esimerkiksi eturistisiteen vammautuminen, Syvähuoko kertoo.