Kaikki ei mennyt niin kuin piti.
Ei ainakaan, jos kysytään Euroopan komission puheenjohtajalta Jean-Claude Junckerilta, EU:n kauppakomissaarilta Cecilia Malmströmilta tai muilta EU:n sorvaamien kauppasopimusten puolustajilta. Tyytyväiseltä ei vaikuta myöskään Kanadan pääministeri Justin Trudeau.
Vapaakauppasopimus CETA on määrä allekirjoittaa lokakuun 27. päivä pidettävässä EU:n ja Kanadan välisessä huippukokouksessa. Nyt on kuitenkin teoriassa mahdollista, että on muuttuu muotoon oli.
Kapuloita rattaisiin lyö Belgian Vallonian alueparlamentti, joka hylkäsi CETA:n viime viikolla. Belgian liittovaltio ei voi tukea sopimusta, jollei sillä ole kolmen alueparlamenttinsa tukea.
Jo kesällä 2014 periaatteessa valmiiksi neuvoteltu CETA on niin kutsuttu sekasopimus. EU:n allekirjoitus ei siis riitä, vaan jokaikisen kansallisen parlamentin täytyy hyväksyä lopullinen sopimus.
Tänään EU:n kauppaministerit pitävät Luxemburgissa hätäkokouksen, jonka tavoitteena on ratkaista Vallonian aiheuttama ongelma.
"Pelissä koko EU:n uskottavuus"
Toisin kuin EU:n ja Yhdysvaltain neuvottelema vapaakauppasopimus TTIP, jonka eteneminen näyttää olevan jäissä ainakin siihen saakka kunnes Yhdysvaltoihin saadaan uusi presidentti, on CETA jo valmis.
CETA on käynyt läpi oikeudellisen tarkastuksen, ja sen voimaantulon vaatii enää EU:n ja Kanadan allekirjoitukset sekä ratifioinnin.
Ja toisin kuin TTIP:llä, on CETA:lla kaikkien kauppaministereiden tuki. Alkuperäisen suunnitelman mukaan EU-maiden oli määrä hyväksyä sopimuksen unionin valllassa oleva osuus tänään.
Suomen ulkomaankauppaministerin Kai Mykkäsen (kok.) mukaan kaikki riippuu siitä, saadanko Belgia sopimuksen taakse vai venyykö sopu loppuviikon EU-huippukokoukseen.
– Itse uskon kyllä, että kun panokset ovat näin kovat löytyy ennen pitkää ratkaisu, jonka avulla myös Belgia sitoutuu tulemaan mukaan, Mykkänen sanoo.
Mykkäsen mielestä pelissä onkin koko EU:n uskottavuus kauppamahtina ja neuvotteluosapuolena.
–Jos valmiiksi neuvoteltu, selvästi edelläkävijämäinen kauppasopimus Kanadan kaltaisen helpon kumppanin kanssa jäisi allekirjoittamatta, on vaikea nähdä, että Kiina, Intia tai Yhdysvallat olisivat kiinnostuneita neuvottelemaan komission kanssa.
Samaa pohti viime viikon lopulla Kanadan pääministeri Justin Trudeau. Hän kysyi, kenen kanssa EU sitten aikoo yrittää solmia kauppasopimuksia, jos sopimus Kanadan kanssa kaatuu.
Edessä muitakin esteitä
Koska CETA on sekasopimus, se antaa Euroopan unionille valtuudet edetä EU:n toimivaltaan kuuluvin osin lyhyellä aikavälillä myös ilman Belgian tukea. Unioni voi siis saada CETA:n allekirjoitusvaltuutuksen myös määräenemmistöpäätöksellä.
Hyvin todennäköistä onkin, että CETA kulkee töyssyistä huolimatta aivan kuten EU ja Kanada toivovat. Tämä tarkoittaa sitä, että sopimus allekirjoitetaan lokakuun lopussa ja osa CETA:n pykälistä tulee voimaan jo ensi vuoden alusta.
Ongelmat eivät kuitenkaan välttämättä pääty tähän.
– Kansalliseen toimivaltaan kuuluvat asiat kuten investointisuoja ja riitojenratkaisu voivat tulla voimaan ainoastaan, jos kaikki kansallisvaltiot ratifioivat sopimuksen. Ja siihen tarvitaan lopulta myös Belgian suostumus, ulkomaankauppaministeri Mykkänen muistuttaa.
Nähtäväksi jää sekin, muhiiko Saksassa CETA:a vasta ensi vuoden puolella horjuttava yllätys.
Kymmenien tuhansien saksalaisten allekirjoittamaa vetoomusta käsitellyt perustuslakituomioistuin lausui viime viikolla, ettei se estä CETA:n etenemistä. Sopimuksen perustuslaillisuus kuitenkin jäi toistaiseksi ratkaisematta. Perustuslakituomioistuin myös kasasi CETA:n ympärille kasan tiukkoja ehtoja.
Komission puheenjohtaja Juncker ja EU:n kauppakomissaari Malmström eivät siis voi huikaista helpotuksesta ihan vielä.