Suomessa viisi naista on suorittanut pelastajatutkinnon. Heistä kolme on palomiehen virassa, yksi on paloesimiehenä ja yksi vaihtanut alaa. Neljä naista on yhtä kuin yksi promille.
Valintakokeet seuraavaan palomieskoulutukseen alkavat Kuopiossa ensi viikolla. Pelastusopisto kutsui valintakokeisiin 165 hakijaa. Nämä taistelevat 64 aloituspaikasta.
Kaikkiaan naisia haki viisi. Kolmesta Kuopioon kutsutusta naisesta yksi opiskelee jo parhaillaan pelastusopiston päällystökoulutuksessa.
- Viisi hakijaa on ihan huippumäärä, historiallinen hetki oppilaitoksen historiassa. Tässä näkyy, että se ei ole mahdoton missio. Täytyy vaan olla vahva usko haluamaansa. Meille ei haeta hetken mielijohteesta. Jo ennen valintakoetta on hikeä vuodatettu paljon, sanoo pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen.
Ja lisää hikoillaan. Valintakokeessa juostaan Cooperin testi, uidaan, testataan hakijan fobiat ja annetaan psykologiset näytöt. Jo ennen valintakoetta hakijat ovat selvittäneet fyysisen voiman testit ja laittaneet aiemmat koulu- ja tutkintotodistukset arvioitaviksi.
Nyt kutsutuista 101 ei lopulta selviä koulun penkille. Osa jättää saapumatta Kuopioon, kun hermo ei pidä tai juoksu kulje.
”Tässä karsitaan rambot ja nynnyt”
Edellisen kerran nainen on kutsuttu valintakokeisiin vuonna 2010. Hänkään ei lopulta saapunut paikalle. Kerran aikaisemmin valintakokeeseen on kutsuttu kaksi naista kerralla. Silloinkin toinen jätti tulematta. Viimeinen pelastajatutkinnon suorittanut nainen valmistui Kuopiossa vuonna 2005.
Pelastusopiston rehtorin mukaan hakuprosessi on kova syystäkin. Nyt ei haeta sukupuolta, vaan ammattilaisia Suomen arvostetuimpaan ammattiin.
- Monelle on hirveä järkytys, jos ei saa riittävästi pisteitä psyykkisistä testeistä. Jos hiukan kärjistää, niin tässä karsitaan rambot ja nynnyt, Parviainen toteaa.
Parviainen käy tutustumassa kutsuttuihin valintapäivän aamuna. Jos hakijaa ei jännitä, ei motivaatio ole riittävä, ajatellaan pelastusopistolla. Moni oksentaakin jo ennen ensimmäistä lajia. Se ensimmäinen laji on Cooperin testi. Sen yhteydessä oksentajia tulee lisää.
Kotiin kahden puuttuvan metrin takia
Rehtori muistuttaa, että pelätty 12 minuutin juoksutesti ei ole pelkkä juoksukilpailu. Käytännössä kaikki hakijat ovat pystyneet harjoitusolosuhteissa juoksemaan vähimmäisvaaditut 2 800 metriä. Juoksun panoksena on ammatti. Se nostaa psyykkisen kuormituksen huippuunsa.
Kokelaat pelkäävät usein, että juoksevat aluksi liian kovaa ja väsähtävät sitten lopussa. Suurempaa draamaa on kuitenkin tarjolla, jos juoksija huomaa aloittaneensa liian hitaasti.
- Sitten joudutaan paniikkiin. Se on taitolaji, jossa paitsi mitataan aikaa ja matkaa, niin mitataan itsetuntemusta. Palomiehen pitää tuntea omat rajat ja tietää, minkälaisia riskejä pystyy ottamaan, Parviainen sanoo.
Valintakokeessa on hakijoita, jotka lähtevät kotiin parin puuttuvan metrin takia. Osa taas on juoksun jälkeen niin pökerryksissä, että hörppivät altaassa vettä ja putoavat seuraavaksi vuorossa olevassa uintitestissä.
Naiset naisia vastaan
Pelastusopiston rehtori on ilahtunut naisten yhtäkkisestä innostuksesta. Rehtorin toukokuisen ulostulon jälkeen yhteydenottoja on tullut runsaasti. Suurin osa palautteesta on ollut positiivista.
- Moni sanoi, että hienoa, kun olet uskaltanut. Tämä on hyvin sensitiivinen juttu, joka herättää paljon tunteita. Yllättäen negatiivisemmat palautteet eivät tulleetkaan tosibrankkareilta, vaan parilta naiselta. Silloin ajattelin, että tuo ei ole reilua, Parviainen sanoo.
Ensi viikolla Parviainen jännittää, miten historiallinen kolmen naisen valintakoe pelastusopistolla menee. Valintakokeen yhteispisteet ratkaisevat. Parhaat valitaan.
- Vilpittömästi toivon, että edes yksi pääsisi ihan senkin takia, että ladunavaajia tarvitaan. Haluaisin näitä daameja kannustaa, että jos paukut eivät nyt riitä, niin hakemaan uudelleen, sanoo pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen.