Erik Brynjolfssonin mukaan teknologian kehitys tuhoaa vanhaa, mutta tuo mukanaan myös paljon uutta hyvää.
– Kakku kasvaa. Kenenkään ei tarvitse olla häviäjä, Brynjolfsson sanoo Ylen haastattelussa.
Hän korostaa digitalouden muun muassa kasvattavan tuottavuutta, jolloin samalla työllä saadaan enemmän hyvinvointia. On ihmisten päätettävissä miten entistä suurempi kakku jaetaan.
– Teknologia ei päätä miten hyvinvointi jaetaan.
Brynjolfsson vierailee Suomessa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen 70-vuotisjuhlassa. Haastattelussa hän kiittelee Suomen hyvinvoinnin tasaista jakamista.
Nykyinen ”toinen koneaikakausi” hävittää monia rutiinitöitä, jotka voivat liittyä sekä hyvä- että pienipalkkaisiin ammatteihin. Koneet lukevat ennen pitkää esimerkiksi röntgenkuvia tai vaikka liikennemerkkejä.
Työllisyys yli kaiken
Kaikissa teollisuusmaissa on keskusteltu siitä, onko keskiluokka katoamassa ja jäljelle jäämässä vain pienipalkkaisia palveluammatteja ja toisaalta hyväpalkkaisia asiantuntijatehtäviä. Brynjolfsson kuitenkin uskoo, kehityksestä voidaan selvitä niin, että kaikki voittavat.
–Tarvitaan kuitenkin oikeanlaista politiikkaa, jotta teknologian avulla voidaan lisätä jaettua hyvinvointia.
Foreing Affairs -lehdessä Brynjolfsson kirjoittaa, että työttömyyden seuraukset ovat vielä tuhoisampia kuin köyhyyden aiheuttamat vaikutukset. Yhdysvalloissa tehtyjen tutkimusten mukaan työttömyydestä kärsivillä on kaikkia sosiaalisia ongelmia enemmän kuin vain pienituloisilla alueilla. Sen takia työllisyyden ylläpitäminen on äärimmäisen tärkeää.
Brynjolfsson pitää kuitenkin yleistä perustulojärjestelmää liian kalliina. Sen sijaan hänestä tuki pitää kohdistaa sitä aidosti tarvitseville. Yhdysvalloissa käytössä oleva verotuksen kautta annettava palkkatuki puree hänen mukaansa hyvin ja kannustaa etsimään työtä, koska ilman sitä ei voi saada veronpalautuksiakaan.
Ohjeet Suomelle
Brynjolfssonilla on Suomellekin selkeät neuvot, joilla selvitään digitalouden tuomista mullistuksista.
1) Koulutus on keksittävä uudelleen. Vanha koulujärjestelmä opettaa muistamaan, mutta nyt koneet tekevät sen ihmistä paremmin. Siksi koulutuksen on keskittyvä luovuuden ja vuorovaikutuksen kehittämiseen.
2) Yrittäjyyttä on vahvistettava. Suomi on ollut johtava maa huipputeknologian yrittäjyydessä – se luo vaurautta yrittäjille, mutta myös laajemmin työntekijöille. Nyt on löydettävä uusia aloja, vanhoihin aloihin ei pidä kahliutua.
3) Tulot on jaettava laajasti. Suomi on ollut edelläkävijä perustulokokeilussa. Brynjolfsson ei ole vakuuttunut sen toimivuudesta, mutta kehuu kokeiluasennetta.
Brynjolfsson ei pidä Suomea toivottomana tapauksena, päinvastoin.
– Suomi on maailman paras koulutuksessa, yrittäjyydessä ja sosiaalisessa oikeudenmukaisuudessa, hän hehkuttaa.