Montako maakuntalehteä Suomessa ilmestyy vuonna 2020 ja millaista yhteistyötä lehdet keskenään tekevät?
Seitsemänpäiväisiä ilmestyy yhtä monta kuin nyt. Lehdet tekevät yhteistyötä monella tasolla omistuksellisista asioista riippumatta. Paikalliset asiat korostuvat.
- Petri Hakala, Satakunnan Kansa
_Maakunta- ja talousaluelehtiä ilmestyy lähes nykyinen määrä, ehkä 25. Lehtien keskinäinen yhteistyö lisääntyy.
- _Mikael Pentikäinen, Helsingin Sanomat
_Maakuntalehtiä tuskin tuohon mennessä katoaa kartalta, sillä sanomalehtiä luetaan ja tilataan alati enemmän eri jakelukanavien kautta. Lehtien juttuvaihtoon perustuva yhteistyö on jo nyt laajaa, ja yhteistyö laajenee varmasti vielä tästäkin, erityisesti sähköisellä puolella.
- _Pasi Koivumaa, Karjalainen
_Yhteistyö tiivistyy moni tavoin. Maakuntalehtiä ilmestyy suurin piirtein saman verran kuin nytkin.
- _Jouko Jokinen, Aamulehti
_Maakuntalehti ilmestyy omalla talousalueellaan, joka tarvitsee oman lehden. Esimerkkejä on, että lehden liittäminen toiseen lehteen aiheuttaa vain uuden lehden perustamisen samalle alueelle. Niinpä maakuntalehtiä ei lopeteta, vaan haetaan vain kustannustehokkaampia tapoja niiden tuottamiseen.
- _Matti Piirainen, Kainuun Sanomat
Uskon, että kaikki sanomalehdet pärjäävät hyvin tulevaisuudessa mutta muuttuvat matkalla. Sanomalehtien lukeminen lisääntyy, verkko ja paperilehdet yhteensä tavoittavat enemmän lukijoita kuin koskaan.
- Pekka Mervola, Keskisuomalainen
_Luultavasti useimmat nytkin ilmestyvät maakuntalehdet ilmestyvät myös 2020. Paperilehtien levikin ja muiden jakelukanavien välinen suhde on ehkä erilainen. Lehdet tekevät jo nyt laajaa yhteistyötä. Esimerkiksi verkko- ja digipuolen yhteistyössä sekä sisällön että järjestelmien suhteen on vielä suurin osa yhteistyömahdollisuuksista kokeilematta.
- _Jari Tourunen, Savon Sanomat
_En usko lehtinimikkeiden määrän paljon vähenevän.__Lehdet tiivistävät yhteistyötään siellä, missä se on mahdollista, ja koettavat näin vapauttaa resursseja oman ydinalueensa entistäkin parempaan hoitamiseen.
- _Markku Mantila, Kaleva
_Seitsemän vuotta ei kenties radikaalisti muuta maakuntalehtien nimellistä määrää. Olennainen kysymys kuitenkin on, mikä näiden lehtien levikki on vuonna 2020 ja millaista paikallista sisältöä niissä on. Se määrittää lehtien alueellista merkitystä.
- _Erja Yläjärvi, Kymen Sanomat, Kouvolan Sanomat, Etelä-Saimaa
Mitkä ovat merkittävimmät muutokset tai uudistukset lehtenne osalta seuraavien viiden vuoden aikana?
_Sähköisille alustoille jaamme entistä vähemmän ilmaissisältöä ja tuotamme niihin enemmän niille soveltuvaa ja niiden ominaisuuksia paremmin hyödyntävää maksullista sisältöä. Printtilehden muuttuminen tabloidi-formaatiin on mahdollista, joskaan meillä ei ole siihen mitään erityistä painetta tai kiirettä.
- _Pasi Koivumaa, Karjalainen
_Iso uudistus on se, että meidän on entistä enemmän tehtävä digitaalista sisältöä. Lukijamme ovat hyvin vannoutuneita paperilehden lukijoita, mutta meidän on ajateltava, mitä tuleva potentiaalinen lukijakuntamme haluaa lukea ja missä muodossa.
- _Satu Takala, Ilkka
_Lukemistojen, analyysien ja ilmiöiden osuus uutisten rinnalla korostuu. Silloin on kehitettävä myös visuaalista ilmaisua, kuten lehden grafiikkaa. Broadsheet vai tabloidi ei ole lukijalle oleellinen kysymys, hän sopeutuu kumpaan tahansa. Suomalaisen sanomalehdistön siirtyminen viiden vuoden kuluessa tabloidiin on mahdollista, jopa todennäköistä.
- _Kari Vainio, Turun Sanomat
_On tietysti selvät konkreettiset muutokset, kuten ensi kevään tabloid-uudistus ja se, miten paljon viidessä vuodessa tapahtuu sähköisellä puolella. Paljon määrittää myös, mitä ilmaiseksi jaettavaa sisältöä Yle tekee maakunnissa ja verkossa. Tämä on olennainen kysymys, kun maakuntalehdet kehittävät sähköistä liiketoimintaansa.
- _**Erja Yläjärvi,**Kymen Sanomat, Kouvolan Sanomat, Etelä-Saimaa
_Opettelemme toimimaan verkostoissa ja huolehtimaan samalla oman identiteetin säilymisestä. Rakennamme verkkosisältöjä enemmän verkon ehdoilla, mikä tarkoittaa lisää liikkuvaa kuvaa ja kaksisuuntaisuutta.
- _Markku Mantila, Kaleva
_Monitekemisen dramaattinen lisääntyminen. Sähköisten jakelukanavien haltuunotto. Maksulliset verkkosisällöt. Myös painetun lehden formaattimuutos on hyvin mahdollinen.
- _Jari Tourunen, Savon Sanomat
Miten toimittajan työ ja journalistinen prosessi muuttuvat lehdessänne seuraavien viiden vuoden aikana?
_Verkon ja sosiaalinen median hyödyntäminen tiedonhankinnassa lisääntyy ainakin toistaiseksi, jossain vaiheessa tulee vastareaktiona jalkautuminen toimituksista. Reaaliaikainen vuorovaikutteisuus korostuu edelleen, mutta ei kansalaisjournalismi.
- _Kari Vainio, Turun Sanomat
_Tiedonhankinta ja tietojen oikeellisuus korostuvat. Luotettavuus ja maine korostuvat, kun tarjonta lisääntyy.
- _Petri Hakala, Satakunnan Kansa
Jokainen ihminen voi nykyisin olla joukkotiedotusväline. Tästä seuraa, että pelkkä tiedonvälittäminen ei ole sanomalehden eikä television ydinasia, vaan ydinasiaksi muodostuu entistä enemmän se, että on asiantuntevia ja ammattitaitoisia ihmisiä tekemässä sisältöä.
- Pekka Mervola, Keskisuomalainen
_Laadukas ja asiantunteva journalismi kokee renessanssin painetussa sanassa. Keskeinen vahvuutemme maakuntalehtenä ei katoa: meidän on päästävä lähelle lukijaa ja kerrottava parhaiten ja kiinnostavimmin pohjoiskarjalaisia koskettavista aiheista. Tiedon ja median pirstaloituminen vahvistaa myös oleellisen koostavan sanomalehden asemaa.
- _Pasi Koivumaa, Karjalainen
_Digitaalisuuden, myös liikkuvan kuvan merkitys ja osaamistarve kasvavat.
- _Jouko Jokinen, Aamulehti
_Meillä on nyt Suomessa poikkeuksellinen mahdollisuus monikanavaiseen työskentelyyn, kun teemme sanomalehtiä, aikakauslehtiä, televisiota, verkko- ja mobiilipalveluita, radiota ja kirjoja. Tämä vaikuttaa syvällisellä tavalla siihen, miten HS:n toimittajan työ ja koko toimituksen työprosessi uudistuvat.
- _Mikael Pentikäinen, Helsingin Sanomat
_Hyvä journalismi ja hyvä journalisti määritellään uudestaan. Sisällöt valitaan entistä enemmän sen mukaan, mitä lukijat haluavat ja kokevat tarvitsevansa. Toimittajien tehtävä on tuottaa hyvää journalistista sisältöä, jolla on kysyntää.
- _Jari Tourunen, Savon Sanomat
_Toimituksen on opittava liikkuvan kuvan käyttö ja liikkuva toimitusgrafiikka. Toimitustyö siirtyy illasta entistä enemmän aamuun, sillä sähköisen lehden on aamulla oltava tuore. Toimittajien työpäivä alkaa nyt aamulla kello 5.
- _Matti Piirainen, Kainuun Sanomat
_Houkuttelevan visuaalisen kerronnan merkitys korostuu, jolloin juttujen teko on toimituksissa enemmän tiimityötä. Myös vuorovaikutus lukijoiden kanssa korostuu.
- _Erja Yläjärvi, Kymen Sanomat, Kouvolan Sanomat, Etelä-Saimaa