Filosofian maisteri Emmi Alakärppä on kerännyt ahkerasti männynkäpyjä. Eteläisimmät kävyt tohtoriksi väittelevä Alakärppä on saanut kasaan Lappeenrannasta ja pohjoisimmat Tervolasta.
– Noidenkin paikkakuntien välillä ehättää olla muutoksia valon määrän, lämpötilan ja kuivuuden suhteen. Tutkimuksessani minua kiinnostaa männyn sopeutuminen. Vaikka puut ovat geneettisesti samanlaisia, tarkastelen, pärjäävätkö ne paremmin Etelä- vai Pohjois-Suomessa.
– Tutkin, miten epigeneettiset seikat vaikuttavat puun ominaisuuksiin ja kuinka hyvin ne sopeutuvat. Mänty on herkkä äkillisille ympäristömuutoksille, koska se elää monta sataa vuotta. Mänty ei pysty sopeutumaan kovinkaan nopeasti äkillisiin muutoksiin, jotka tapahtuvat vaikka ilmastossa. Epigeenettiset muutokset ovat nopeampia ja niillä voi olla vaikutusta sopeutumiseen, sano Alakärppä.
Emmi Alakärppä etsii epigeneettisiä eli perimästä riippumattomia muutoksia eliön koko perimän sisältävästä DNA:sta. Epigeneettiset muutokset ovat säätelytekijöitä, jotka vaikuttavat DNA:han ja eliön ominaisuuksiin.
– Jos osoittautuu, että nämä epigeneettiset muutokset ovat periytyviä, ne voivat vaikuttaa vahvasti sopeutumiseen ja puiden jälkeläistenkin ominaisuuksiin.
– Epigeneettisiä muutoksia on ihan kaikilla eliöillä, ja ihmisten osalta on tutkittu syövän kehittymistä ja muodostumista.
Männyn käpy paljastaa monta seikkaa
Puita uhkaa esimerkiksi kuivuudesta ja lämpötiloista johtuva stressi, joka rasittaa puuta, kuvailee filosofian maisteri Emmi Alakärppä.
Esimerkiksi kasvitauteja leviää koko ajan pohjoisemmaksi ja niillä on vaikutuksensa mäntyyn.
– Näiden tekijöiden aikana voi seurata epigeneettisiä muutoksia. Männyt tuottavat pohjoisessa paljon vähemmän käpyjä kuin Etelä-Suomessa. Valon määrä ja vuorokauden pituus vaikuttavat mäntyyn. Tilanne on ollut aina näin, mutta ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä sekä sieni- ja hyönteistuhojen riskiä.
Kuusten epigenetiikkaa on tutkittu Norjassa ja tutkimusaiheena se on verrattain tuore.
– Tutkimukseni etenee niin, että seuraavaksi tuhannesta kävystä karistetaan siemenet. Sitten niistä eristetään DNA, jonka jälkeen keskityn tutkimaan sopeutumiseen vaikuttavia geenejä ja epigeneettisiä muutoksia näissä tärkeissä geeneissä. Eli esiintyykö geenien eroja esimerkiksi enemmän Pohjois-Suomen yksilöissä kuin Etelä-Suomen yksilöissä.
Alakärpän tutkimukseen on saatu apua siemenyhtiöiltä, koska tavoitteena on saada selvitystä ilmastonmuutoksen vaikutuksista esimerkiksi puun tuottavuuteen.
– Esimerkiksi kasvitauteja leviää koko ajan pohjoisemmaksi ja niillä on vaikutuksensa mäntyyn.