TAUSTA: Ilmastonmuutoksen syyt ja seuraukset

Kasvihuonekaasujen pitoisuus ilmakehässä on tällä hetkellä noin 30 prosenttia suurempi kuin ennen teollista aikakautta. Jos fossiilisten polttoaineiden käyttö jatkuu entisellään, ilmakehän kasvihuonekaasut kaksinkertaistuvat alkuperäisestä lukemastaan noin 50 vuoden kuluessa.

(YLE Uutiset grafiikka)

Hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen päästöt jakautuvat hyvin epätasaisesti maailmassa. Teollisuusmaat ovat saaneet kehittyä aina vuoteen 1997 saakka ilman päästörajoituksia, ja ilmakehässä nyt oleva ylimääräinen hiilidioksidi onkin suurimmaksi osaksi peräisin kehittyneistä maista.

Pitkään Yhdysvallat oli suurin kasvihuonekaasujen päästäjä johtuen öljyteollisuuden ja autoistumisen varaan rakennetusta elämäntavasta. Vuonna 2006 Kiina otti kuitenkin johtoaseman maailman suurimpana päästöjen aiheuttajana, ja nyt Kiinan päästöt ovat jo selvästi Yhdysvaltoja suuremmat.

(YLE Uutiset grafiikka)

Jos tarkastellaan yhden ihmisen päästöjä eri maissa, kuva muuttuu olennaisesti. Henkilökohtaisten päästöjen kärkisijaa pitääkin pieni öljyvaltio Qatar, jonka päästöt henkeä kohti olivat vuonna 2004 lähes 70 tonnia. Perässä seuraa useita muitakin Lähi-Idän öljyvaltioita. Suurista teollisuusmaista ensimmäisenä listalla on Yhdysvallat, jonka päästöt ovat noin 20 tonnia henkeä kohti. Suomalainen puolestaan päästää nykyisellä elämäntyylillään vajaat 13 tonnia, venäläinen reilut kymmmenen tonnia, ruotsalainen vajaat kuusi tonnia, kiinalainen vajaat neljä tonnia ja intialainen reilun tonnin.

Kehitysmaat tupruttavat jo teollisuusmaita enemmän

Yhdysvaltain kansalainen siis saastuttaa maapallon ilmakehää kymmeniä kertoja enemmän kuin intialainen tai afrikkalainen veljensä ja siskonsa. Tämä siitäkin huolimatta, että vuodesta 1990 Intian päästöt ovat kaksinkertaistuneet. Listan häntäpäätä pitävät sellaiset köyhät maat kuin Somalia, Chad, Afganistan, joiden asukkaille ei edes ole kyetty laskemaan hiilidioksidipäästöjä.

(YLE Uutiset grafiikka)

(YLE Uutiset grafiikka)

Kehitysmaiden päästöt yhteenlaskettuina ovatkin kasvamassa kovaa vauhtia. Ne saavuttivat teollisuusmaiden yhteispäästöt vuosina 2004- 2005, ja ero on kasvamassa. Yllä olevista kuvista näkyy selvästi, kuinka teollisuusmaiden päästöt ovat tasaantuneet, mutta kehitysmaiden päästöt ovat kiihtyvässä kasvussa. Yhdysvaltain energiatietokeskuksen EIA:n mukaan vuonna 2030 kehitysmaiden hiilidioksidipäästöt ovat jo yli 70 prosenttia suuremmat kuin teollisuusmaiden.

Kehittyvät taloudet pitävät tärkeänä, ettei niiden päästöille aseteta rajoituksia nyt, kun kehitys on viimein päässyt vauhtiin. Ilmastonmuutos ei kuitenkaan tee eroa intialaisen hiilidioksidin ja yhdysvaltalaisen hiilidioksidin välillä, ja kehitysmaiden osuus yhteisissä ilmastotalkoissa onkin kansainvälisten ilmastoneuvottelujen keskeinen kysymys.

Metsien häviäminen kiihdyttää ilmastonmuutosta siinä missä fossiiliset polttoaineetkin. Tutkijoiden mukaan viidennes koko maapallon kasvihuonekaasupäästöistä syntyy maankäytön muutoksista. Pahinta on trooppisten sademetsien tuhoaminen, ja suurimmat syylliset ovat Brasilia ja Indonesia. Nämä maat kuuluvatkin maailman suurimpien kasvihuonekaasupäästäjien joukkoon, vaikkeivät ne ole erityisen pitkälle teollistuneita.

(YLE Uutiset grafiikka)

Seuraukset tuntuvat pahimmin kehitysmaissa

Maapallon ilmastossa on ollut suuria vaihteluja koko sen olemassaolon ajan jääkausista nykyistäkin lämpimämpiin jaksoihin. Tämän hetkinen ilmaston lämpeneminen on kuitenkin nopeampaa kuin koskaan ennen, ja sen uskotaan muodostavan suuren uhan sekä luonnolle että luonnosta riippuvaiselle ihmiselle.

Lisäksi joidenkin muutosten on todettu olevan nopeampia kuin tutkijoiden muodostama hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli on arvioinut. Esimerkiksi vuoden 2007 arviointiraportissaan IPCC arveli merenpinnan nousevan tämän vuosisadan aikana korkeintaan 0,59 metriä. Sen jälkeen on tullut tietoa, joka osoittaa nousuvauhdin olevan jopa kaksi kertaa nopeampi. Tähän mennessä merenpinta on noussut noin 20 cm, ja nousuvauhti on ollut kolme milliä vuodessa.

Maailman jäätiköt ovat jo sulaneet monin paikoin huolestuttavassa määrin. Esimerkiksi Perussa Andien vuoristojäätiköistä on kadonnut viidennes kolmen viimeisen vuosikymmenen aikana. Nykyvauhdilla vuonna 2050 Perussa on jäätiköitä vain kuusi kilometriä korkeammilla vuoriston huipuilla.

Monet tutkijat uskovat myös Jäämeren jääpeitteen hupenevan 30 vuotta aikaisemmin kuin IPCC:n viimeisessä raportissa sanotaan. On ennustettu, että kesäaikainen jääpeite voi kadota kokonaan jo muutamassa vuosikymmenessä.

Maapallon keskilämpötila on tähän mennessä lämmennyt noin 0,8 astetta, vaikka lämpeneminen onkin erilaista maapallon eri osissa. Yleisesti ottaen pohjoisen pallonpuoliskon lämpötilat kohoavat etelää nopeammin.

Ihmisen ja muiden eliölajien elinolot ovat muuttuneet monella tapaa. Toisilla alueilla kuivuus on lisääntynyt, toisilla rankkasateet ja tulvat. Hirmumyrskyt ovat viime vuosina olleet monin paikoin aiempaa tuhovoimaisimpia.

(YLE Uutiset grafiikka)

Monet elinympäristöt ja eliölajit ovat uhattuina ilmastonmuutoksen vuoksi. Jo nyt uskotaan, että merien hienojen koralliriuttojen tuhoutuminen on ainakin osittain meriveden lämpenemisen seurausta. Vuoristojäätiköt ovat pienentyneet kaikilla alueilla. Siperiassa tundrat ovat alkaneet metsittyä ikiroudan sulamisen vuoksi. Katoamassa ovat myös matalat pikkusaaret eri valtamerissä. Tämä tietää kokonaisten valtioiden katoamista maailmankartalta.

Ilmastonmuutos on uhka maapallon lajirikkaudelle eli biodiversiteetille. Vuonna 2004 Nature-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan kahden asteen lämpötilan nousu merkitsisi jo neljännekselle nykyisistä eliölajeista sukupuuttoa. Jääkarhu on yksi sympaattinen veijari, jonka pelätään kuolevan sukupuuttoon tämän vuosisadan aikana.

Ilmastonmuutoksen uskotaan lisäävän trooppisten tautien leviämistä. Maailman terveysjärjestö WHO ennakoi sellaisten tautien kuin malaria, unitauti, tuberkuloosi ja lavantauti leviävän ilmaston lämmetessä. Terveysjärjestön mukaan ilmastonmuutos aiheuttaa miljoonia sairaustapauksia ja satoja tuhansia kuolemia vuosittain.

Ilmastonmuutos synnyttää jo nyt ympäristöpakolaisuutta. Sellaisena voi ainakin osittain pitää Afrikan kuivuutta pakoon lähteviä pakolaisvirtoja, jotka Etelä-Euroopan maiden on otettava vastaan. Tutkija Norman Myers Oxfordin yliopistosta arvioi, että vuoteen 2050 maailmassa on 150 miljoonaa ilmastopakolaista. Lisääntyvää ympäristöpakolaisuutta pidetään jopa maailmanlaajuisena turvallisuusriskinä, joka voi olla tulevaisuuden sotien syy.

Ilmastonmuutos siis vaikuttaa jokaisen maapallolla elävän elinoloihin, mutta suurimmat kärsijät ovat ne, jotka ovat vähiten osallistuneet ilmastoa lämmittäviin teollisiin toimiin. Ilmaston lämpeneminen voi jopa parantaa esimerkiksi viljelyolosuhteita rikkaassa pohjoisessa, mutta köyhässä etelässä ilmaston lämpeneminen voi tehdä laajat alueet elinkelvottomiksi.