Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapio Vekka myöntää, että virhe tehtiin, kun asiaa ei otettu hallituksen listalle. Hänen mukaansa huolimattomuusvirhe ei ole kuitenkaan niin merkittävä, että sen vuoksi kaupunginjohtaja pitäisi erottaa.
- Kun sitä selvitystä tehtiin, niin yks sun toinen tässä ei ihan ole ollut kartalla, mitä olisi ollut järkevää missäkin kohtaa tehdä.
- Sitä ei tuotu meille esittelyyn siinä kohtaa, eli halliyhtiö vei asiaa eteenpäin ja kaupunginhallituksella on monta muutakin asiaa mietittävänään, eipä sitä niin tarkkaan seurattu.
Vekka on kuitenkin sitä mieltä, että päättäjät eivät ole pässejä jääkiekkoväen narussa.
- Kaikkihan on mennyt pykälien mukaan oikein, mutta kun joku kokee, että ei ole oikeassa järjestyksessä asioita viety eteenpäin, niin sehän tässä on ongelma, yritetään oppia siitä. Mutta ei tässä jääkiekkoväki ole kaikkia muita vienyt kuin litran mittaa, niinkuin eräällä jääkiekkoselostajalla on tapana sanoa, muotoilee Tapio Vekka.
Budjettiylitys suhteutettava kokonaisuuteen
Jupakka alkoi jäähallin peruskorjauksesta ja laajennuksesta, joka tuli maksamaan noin 7,4 miljoonaa euroa. Harjoitushallin peruskorjaus maksoi noin 644 000 euroa. Työt tehtiin vuoden 2009 jääkiekon naisten MM-kisoja varten.
Valtuusto takasi yhtiön ottaman kuuden miljoonan euron pankkilainan jo vuonna 2008, mutta kun budjetti ylittyi miljoonalla, asiaa ei käsitelty kaupungin luottamuselimissä.
Marraskuussa 2010 kaupunginvaltuusto päätti taata vielä 1,3 miljoonan euron lainan ja hyväksyi edellisen lainan laina-ajan pidennyksen viidellä vuodella. Näin lainan kokonaiskustannus kaupungille on 300 000 euroa aiempaa korkeampi.
Vekan mielestä kiistelty 300 000 euron summa pitäisi suhteuttaa kaupungin noin 600 miljoonan euron kokonaismenoihin.
- Välillä tulee mieleen, että onko jonkinlaista lynkkausmielialaa, että halutaan väkisin löytää virheitä sieltä, missä niitä ei ole.
- Tässä on kolme asiakokonaisuutta: yksi on, miten osakeyhtiö on toiminut ja on todettu, että se on toiminut oikein. Toinen on, miten kaupunkikonsernin konserniohjaus on toiminut, ja on todettu, että siinä on moitittavaa ja asiat on käsitelty. Kolmas on mahdolliset kirjanpidon epäselvyydet ja niistä ovat niin tarkastuslautakunta kuin yhtiökin todenneet, että niissä ei ole mitään epäselvää. Jotain pieniä virheitä on, mutta niitä on jokaisessa yhtiössä: vähän, että miten mikäkin kirjataan, sanoo Vekka.
- Juridisesti ei tehty virhettä, koska lainan takaukselle saatiin valtuuston päätös ennen takauksen tekemistä. Jos laina olisi taattu ennen valtuuston päätöstä, niin se olisi ollut virhe, muistuttaa Vekka.
Konserniohjeiden jalkautusta tarvitaan
Miten kaupunki stten aikoo pitää huolta jatkossa siitä, ettei tämänkaltainen kaplakka toistu?
- Varmaan toistuu jossain kohtaa, koska meillä on itsenäisiä yhtiöitä jotka toimii. Meillä on hyvät konserniohjeet, mutta ongelma on konserniohjeiden jalkauttaminen, että jokainen ymmärtää mitä ne tarkoittaa.
- Itselläni on tarkoitus, että käyn hallitusten puheenjohtajien kanssa ne läpi, että mikä on kenenkin rooli. Virkamiehet saavat varmistaa, että yhtiöiden toimitusjohtajatkin ne tietävät. Kyllä näitä on koko tämä vuosi pikku hiljaa koulutettu toimivalle johdolle ja poliittiselle johdolle, että ne aletaan paremmin ja paremmin ymmärtää, sanoo Vekka.
Hämeenlinnalaista arvokeskustelua "urheilun tukeminen vastaan muut kunnan tehtävät" käydään osaltaan tämän kaplakan avulla. Tapio Vekalta löytyy puolustuspuhe kaupungin jääurheilupolitiikalle.
- Jääliikuntaa tuetaan Hämeenlinnassa paljon vähemmän kuin keskimäärin Suomessa tuetaan. HPK saa tukea vain marginaalisesti mainossopimusten kautta. Imagotekijänä HPK on kaupungille suuri, mutta jääurheilua tuetaan vähemmän kuin valtakunnassa yleensä. Silti tietyt jääliikuntapaikat pitää taata jäähallien käyttäjille, on ne sitten taitoluistelijoita, juniorikiekkoilijoita tai höntsäporukoita, sanoo Vekka.