Itse asiassa koko nelosolut on järjetön. Siihen aikaan kun Suomi putosi puusta ja otti ensimmäisiä hoipertelevia askeleitaan kohti eurooppalaista sivistystä – siis vähän Neuvostoliiton romahduksen jälkeen 1990-luvun alussa – ostopuolen kaverit kävivät Tshekeissä.
Kuten tiedetään Plzenin kaupungissa tehdään maailman parasta lager-olutta, pilsneriä, joka jostain syystä suomen kielessä tarkoittaa ykkösolutta, vaikka ei sitä ole. Merkeillä ei ole sinänsä väliä mutta kieltämättä Urquell on yksi kuuluisimmista.
Kun kerran kaljantuonti oli kaupparatsuille vapautettu, ryntäsivät Suomen sankaripojat tietysti pullean lompakon kanssa tehtaalle. Yksi vain oli murhe: Urquell on keppanaa.
Tätä nyt on tuhat vuotta tehty näin ja jos se ei kelpaa niin olkaa ilman.
Paksu lompakko, helppo on lempeä pyytää. Siis heti rehvakkaasti tilaus sisään, otetaan laivalastillinen, mutta nelosvahvuudella.
Tässä kohden astuu esiin kulttuuri ja sivistys. Plzenin tehtaan päällikkö, jolle äidinmaitokin oli annosteltu puolen litran tuopeissa, totesi että tätä on nyt tuhat vuotta tehty näin ja jos se ei kelpaa niin olkaa ilman.
Lentokentän baarissakaan pojat eivät vielä tajunneet mikä meni pieleen.
Nyt hei herätys. Lopettakaa siellä kauppajärjestöissä ja yrittäjäpiireissä lässytys siitä yliväkevästä viinaoluesta. Maailman parhaat ja oikean oluen vahvuiset oluet ovat jo nyt tarjolla vaikka kyläkaupan hyllyllä, jos niin haluatte.
Mutta se mikä puuttuu on viini.
Menkää nyt mihin tahansa sivistysvaltioon tästä itään tai etelään, niin naapurikorttelin ruokakaupasta löytyvät kaikki ruokapöydän elintarvikkeet, joihin viini itseoikeutetusti kuuluu.
Nyt kaupparatsut fokus kohdalleen ja naama ylös sieltä nelostuopista! Vai pitääkö tosiaan odottaa Jeesuksen toista tulemista ennen kuin vesi muuttuu viiniksi?
Jari Korkki_
_kirjoittaja on YLE Uutisten politiikan toimittaja ja TV1:n Ykkösaamun juontaja