Suomessa otetaan ensiaskelia ruokateollisuuden ja hyönteiskasvatuksen yhdistämisessä. Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus ja Luonnonvarakeskus ovat aloittaneet kaksivuotisen projektin, jossa selvitetään hyönteisten soveltuvuutta ruokateollisuuden raaka-aineeksi. Samalla otetaan selvää ihmisten asenteista hyönteisten syöntiin.
Kun lainsäädäntö sallii ja kuluttajat haluavat, niin yrityksilläkin on halua olla mukana. Niinpä tuotantotapoja on hiottava jo nyt.
– Haluamme kokeilla, millaisia kuluttajien toiveet, estot tai halut ovat hyönteisistä. Selvitämme, mitä tarvitaan siihen, että hyönteiset päätyvät suomalaisten ruokaketjuun, kertoo projektipäällikkö Jaakko Korpela Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksesta.
EU-lainsäädäntö kieltää toistaiseksi hyönteisten käytön elintarvikkeena, mutta käsittelyssä oleva asetus saattaa muuttaa tilannetta jo lähivuosina.
– On tärkeää, että Suomi on mukana kehityksessä eikä ainakaan jää jälkeen muista maista, kun lainsäädäntö muuttuu.
Biotaloudesta uusi kansainvälinen menestystuote?
Tutkimuksessa ovat mukana myös muun muassa espoolainen ja kouvolalainen hyönteiskasvattamo sekä yrityksiä ruoka- ja rehuteollisuudesta. Suomalaiskasvattamoissa tuotetaan jo nyt muun muassa jauhopukintoukkia eli jauhomatoja sekä kotisirkkoja.
– Kun lainsäädäntö sallii ja kuluttajat haluavat, niin yrityksilläkin on halua olla mukana. Niinpä tuotantotapoja on hiottava jo nyt, Jaakko Korpela painottaa.
Mielestäni olemme nyt kehitystyössä etulinjassa ihan Euroopankin tasolla.
Kyse ei ole pelkästään uuselintarvikkeesta vaan kokonaan uudesta teollisuudenhaarasta. Projektissa selvitetään hyönteisten mahdollisuuksia niin ihmisten kuin eläintenkin ravintona. Hyönteiset saattavat soveltua esimerkiksi soijan ja kalajauheen korvaajiksi rehuteollisuudessa.
Hyönteisteollisuudesta saattaa tulla merkittävä biotalouden muoto, jossa on kansainvälisiä laajenemismahdollisuuksia.
– Kyllä me näemme, että tämä on sitä uutta biotaloutta parhaimmillaan. Tässä on kyse aivan uudesta raaka-aineesta ja teollisuuden haarasta. Mielestäni olemme nyt kehitystyössä etulinjassa ihan Euroopankin tasolla, Korpela summaa.