Synnytysten käynnistäminen on yhä tavallisempaa synnytyssairaaloissa. Suomessa keskimäärin joka viides synnytys käynnistetään.
Odotusajan päättyminen normaaliin synnytykseen raskausviikkojen 38 ja 42 välissä on yhä edelleen se tavallisin tapahtuma. Suomessa on vuosittain noin 59 000 synnyttävää äitiä, ja useimman kohdalla odotusaika ja synnytys sujuvat normaalisti.
Viime vuosina yhä useamman äidin synnytys on kuitenkin jouduttu käynnistämään. Synnyttäjien lisääntynyt lihavuus on yksi keskeinen tekijä, kerrotaan sairaaloista.
– Synnyttäjien paino on noussut, ja sen myötä erilaiset raskauskomplikaatiot ovat lisääntyneet. Raskausdiabetes on hirveän tavallinen syy käynnistää synnytys, sanoo Vaasan keskussairaalasta ylilääkäri Sami Onoila.
Ylipaino vaivaa erityisesti Etelä-Pohjanmaalla
Etelä-Pohjanmaan keskussairaalan alueella synnytyksistä jopa joka neljäs käynnistetään. Ylilääkäri Tiina-Liisa Erkinheimo kertoo, että eteläpohjalaiset naiset ovat aina olleet isoja. Painon nousu on ongelma muuallakin. Merkittävästi ylipainoisia on 20 prosenttia suomalaisista naisista.
– Tämä on ykkössyy käynnistyksiin. Ylipaino, raskausdiabetes ja sen myötä liian suuriksi kasvavat vauvat, sanoo ylilääkäri Tiina-Liisa Erkinheimo.
Seinäjoella synnytetään maan suurimpia vauvoja. Yli 4,5 kilogramman jötiköitä tulee Porin jälkeen toiseksi eniten juuri Seinäjoella. Kolmannella sijalla on Mikkeli.
Vanhemmat vaativat käynnistyksiä
Kokkolassa Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa synnytysten käynnistäminen on myös maan keskiarvon yläpuolella. Synnytyksistä 22–23 prosenttia joudutaan käynnistämään.
Syy on sielläkin pääosin raskausdiabetes ja suureksi kasvava vauva. Uusi ilmiö on vanhempien lisääntyneet vaatimukset käynnistää synnytys haluttuun aikaan.
– Toivomuksia esitetään yhä useammin. Jotkut vaativat aika tiukkaankin käynnistystä, kertoo apulaisylilääkäri Charlotta Frostdahl.
Vaasassa käynnistykset ovat pudonneet 14 prosenttiin synnyttäjistä. Rannikolla äidit ovat pysyneet muita hoikempina, ja sairaalassa pidetään tiukkaa linjaa.
– Olemme pitäneet käynnistysten indikaatiot tarkasti lääketieteellisinä. Synnyttäjien omat toiveet eivät tule kyseseen, kun käynnistyksestä päätetään, sanoo ylilääkäri Sami Onoila.
Synnytysten käynnistäminen on yleistynyt myös muissa Pohjoismaissa ja Euroopassa. Raskauden käynnistämisestä 42. raskausviikon alussa on tullut käytäntö.
– Yliaikaisen synnytyksen riskejä halutaan välttää, kertoo Mika Gissler THL:stä. Synnyttäjän ja sikiön turvallisuus halutaan varmistaa käynnistämällä synnytys.
Käynnistetty synnytys on aina riskisynnytys.
Käynnistettyyn synnytykseen liittyy riskejä
Käynnistettyihin synnytyksiin liittyy enemmän riskejä kuin normaaleihin. Synnytys kestää pitkään ja voi johtaa supistusten heikkenemiseen. Lapsen asento voi olla väärä, ja sikiöllä on hapenpuutetta. Moni käynnistys päätyy imukuppisynnytykseen tai leikkaukseen.
– Seinäjoella keisarileikkaukseen päätyneistä synnytyksistä jopa kolmannes on käynnistettyjä synnytyksiä. Se on suurempi kuin kuuluisi olla, sanoo ylilääkäri Tiina-Liisa Erkinheimo.
Äidit ovat myös tyytymättömämpiä käynnistetyn synnytyksen jälkeen. Kokemus on monille varsin kivulias ja pitkä. Silti käynnistys on perusteltu ja turvallinen ratkaisu, kun sitä tarvitaan, sanoo Vaasan keskussairaalan synnytysosaston osastonhoitaja Hannele Rytylä. Hän kannustaa odottavia äitejä jaksamaan raskauden loppuun saakka.
– Nauttikaa loppuraskaudesta. Se on vauvalle arvokasta aikaa. Äidille se on valmistautumista synnytykseen, jonka hän muistaa hyvänä kokemuksena, sanoo Hannele Rytylä.