Valtioneuvoston kanslian rahoittaman turvallisuustutkimuksen alustavat tiedot kertovat, että vain puolet suomalaisista uskoo tasa-arvoon. Tulos yllätti tutkimuksen tekijät.
Arvio perustuu kyselyyn, jossa 3 000 suomalaiselta kysyttiin muun muassa heidän näkemyksiään oikeudenmukaisuudesta ja tasa-arvosta sekä varautumista erilaisiin uhkiin.
Raha luo turvallisuutta Suomessa.
Pikakysely Helsingin keskustassa tuo esiin samanlaisen jakauman.
Heikki Kostiainen ei usko, että suomalaiset olisivat tasa-arvoisia.
– Eivät varmasti. Kyllähän varallisuus, raha luo turvallisuutta Suomessa ehdottomasti.
Hilla Kinosen mielestä suomalaiset ovat suhteellisen tasa-arvoisia. Myös Tiina Satti kuvaa tilannetta kohtuulliseksi. Pertti Lappeteläisen mielestä on selvää, että kaikkia ei kohdella tasa-arvoisesti.
Eriarvoistuminen käynnissä
Valtioneuvoston kanslian rahoittamaa turvallisuustutkimusta tekee Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK.
Ei se turvallisuuden näkökulmasta ole hyvä asia.
Siellä tulos hieman huolestuttaa.
– Kyllä se yllätti, että näinkin moni vastasi näin, sanoo tutkimus- ja kehittämispäällikkö Teija Mankkinen.
– Ei se ainakaan turvallisuuden näkökulmasta ole hyvä asia. Se kertoo siitä, että kansalaiset eivät koe olevansa tasa-arvoisia, jonkinlaisia eriarvoistumisen prosesseja on käynnissä. Tai ainakin henkilöiden kokemus on sen kaltainen. Se on varmaan yksi asia, johon kannattaisi kiinnittää huomiota myös turvallisuuden näkökulmasta.
Pitkä taantuma pahin peikko
Mankkinen on käynyt hiki hatussa läpi puhelinhaastatteluissa saatuja vastauksia yhdessä tutkija Tuula Kekin kanssa.
Erilaisista uhkakuvista eniten pelätään pitkittynyttä taloudellista taantumaa. Tähän uskoi yli puolet vastaajista. Tulos ei ihmetytä Mankkista pitkään jatkuneen talouskeskustelun jälkeen.
Ennen kevään vaaleja tehdyssä kyselyssä hallituksen ajautumista sisäpoliittisiin, päätöksentekoa vaikeuttaviin ongelmiin piti todennäköisenä liki 30 prosenttia vastaajista. Ulkopolitiikasta oli huolissaan noin joka viides. Myös terrorismin uhkaa pitää todennäköisenä joka viides. Sitä pidetään suurempana uhkana kuin esimerkiksi pakolaistulvaa tai vaikkapa rankkasateiden tai myrskyjen aiheuttamia ongelmia.
Sotaa ei pelätä
Kaikkein epätodennäköisimpänä vastaajat pitivät sodan, vakavien tartuntatautiepidemioiden ja ympäristökatastrofin uhkaa.
Yhteiskunnalliset ilmiöt kehittyvät pidemmällä aikajänteellä.
Vaikka suurin osa vastaajista on varsin luottavaisia tulevaisuuden suhteen, saavat vastaukset Teija Mankkisen mietteliääksi.
– Uskon, että tällaiset yhteiskunnalliset ilmiöt kehittyvät pidemmällä aikajänteellä, ja kysymys on isommasta asiasta kuin hallituksesta tai vaaleista.
Kansanedustajat viittasivat kintaalla
Myös kansanedustajilta kysyttiin näkemyksiä turvallisuudesta. Tässä tutkijat vetivät vesiperän. Ilmeisesti vaalinaluskiireiden vuoksi sähköpostiin ilmestynyt kysely jäi lähes poikkeuksetta avaamatta. Vain kuusi kansanedustajaa kahdestasadasta vastasi.
Mankkisen mukaan nyt harkitaan, voitaisiinko kysely tehdä uudelle eduskunnalle. Päättäjiä toivotaan myös mukaan työpajoihin. Tutkimus valmistuu syksyllä. Mankkinen toivoo, että tuloksena olisi päätöksentekoa varten vastauksia siihen, mistä tavallisen kansalaisen turvallisuus muodostuu.