Artikkeli on yli 15 vuotta vanha

Kakkostyypin diabetes on salakavala sairaus

Kakkostyypin diabetes on yleistynyt merkittävästi viime vuosina, kun terveet elämäntavat ovat monelta unohtuneet. Ne ovat kuitenkin usein tämän sairauden paras hoitomuoto.

Verensokerimittari
Kuva: Tuula Nyberg / Yle

Lappeenrantalainen Martti Alander sai oman kakkostyypin diabetesdiagnoosinsa reilu kymmenen vuotta sitten.

- Oli ihmeellistä väsymystä, hikoilutti, pahoinvointiakin tuli. Ajattelin sen olevan laktoosi-intoleranssia, jonka takia hakeuduin lääkäriinkin, mutta diabeteshan se oli. Itse en osannut sitä ajatella ollenkaan, sitä oli hyvin tietämätön taudin suhteen vielä silloin.

Kakkostyypin diabetes vie oman aikansa ilmetä ja se on usein pitkään oireeton.

- Hämmästyttävää oli se, miten salakavalasti se tulee.

Rasva pahin vihollinen

Ruokavalio on kakkostyypin diabeteksen yleisin hoitomuoto. Alanderillakin se otettiin ensimmäisenä käyttöön.

- Muutaman kuukauden sisällä alkoi huomaamaan muutoksia olossa, väsymys katosi ja jaksoin tehdä töitä paremmin. Ruokavalio oli siis hyvin tehokas.

Lääkehoito on myös mahdollinen, kun ruokavalio ei enää vain riitä.

- Arvot rupesivat nousemaan niin paljon ettei ruokavalio enää toiminut. Aloitimme lääkityksen yhdestä pilleristä, ja nyt syön päivittäin kolme.

Kakkostyypin diabeetikoiden pahin vihollinen ei ole sokeri, vaan kova rasva. Martti Alander tarkistaa aina rasvapitoisuudet kaupassa ennen tuotteen ostamista. Jos kuitenkin jotain rasvaista on syönyt, nousevat hänen verensokerinsa korkealle. Hän ei ykköstyypin diabeetikoiden tapaan pistä insuliinia, vaan korjaa arvonsa palalla ruisleipää.

- Verensokerit mittaan muutamana päivänä viikossa, aamulla ja ruokailun jälkeen. Se antaa heti palautetta elämäntavoista ja mahdollisista lipsumisista.

Diabetes herätti tarkastelemaan elintapoja

Kakkostyypin diabetesta pidetään yleisesti elämäntapasairautena.

- Itsestäänhän se on eniten kiinni. Jos olisi hyvä ja tiukka luonne ja pitäisi elämäntapansa hyvin kurissa, niin varmasti pysyisi tautikin paremmassa kunnossa, mutta usein sitä kuitekin pikkuisen tuppaa lipsumaan, naurahtaa Alander.

Elämä on jatkunut melko normaalisti diagnoosin jälkeenkin.

- Varmasti ihmisillä on hirveästi ennakkoluuloja, mutta ei tämä mitenkään rajusti ole elämääni muuttanut, lähestulkoon kaikkea teen mitä ennenkin. Hyvä puoli tässä on se, että kiinnittää asioihin huomiota, tulee liikuttua, joka on erittäin hyvä asia.

- Oman kokonaisterveyden kannalta uskoisin tilanteen parantuneen.