Karhun kansa -yhteisössä on noin 30 jäsentä. Keuruulaisen puheenjohtaja Oskari Ratisen mukaan suomenuskossa ei ole mitään tiettyä dogmatiikkaa, jota noudatetaan. Tosin luonnon ja oman suvun kunnioittaminen on tärkeää.
– Se miten uskoa hoidetaan, on hyvin yksilöllistä. Minulla esimerkiksi on kotona kotialttari, jossa on edesmenneiden esivanhempieni ja sukulaisteni kuvia. Jos minulle tulee tarve pyytää apua, niin pyydän sitä heiltä, kertoo Ratinen.
Neljä vuotuista juhlaa
Suomenuskoon kuuluu neljä vuotuista juhlaa, jotka ovat talvennapa tammikuun puolivälissä, hela keväällä, karhunpäivä heinäkuussa ja kekri loka-marraskuun vaihteessa. Juhlamenoja yhteisö kokoontuu yleensä viemään läpi luonnonhelmassa.
– Esimerkiksi kekrinä syksyllä yhteys oman suvun vainajiin on tärkeää. Kun kekri-ateriaa syödään, niin vainajille katetaan oma paikka pöytään ja heiltä pyydetään apua sekä suojelusta.
– Karhunpäivän yhteydessä mennään yleensä puolestaan johonkin luonnonkauniiseen paikkaan, lauletaan karhulle ja pidetään siten häneen yhteyttä, jatkaa Oskari Ratinen.
Työnantajalta ei kuitenkaan odoteta vapaapäivien myöntämistä juhlapyhien aikaan. Tästä syystä valtakunnalliset juhlat vietetään viikonloppuisin.
– Emme ole vaatimassa, että meidän juhlapäiviä pitäisi julistaa kansallisiksi vapaapäiviksi, hymyilee Ratinen.