Tämän vuoden alussa voimaan tullut laki pyrkii torjumaan vieraslajien aiheuttamia vahinkoja alkuperäisille eläin- ja kasvilajeille. Vieraslajeista tutuimpia ovat lupiinit, jättipalsami ja jättiputket.
Laissa vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta säädetään muun muassa maanomistajan vastuusta torjua haitallisia lajeja. Vieraslajeja ei esimerkiksi saa pitää hallussaan, kasvattaa, myydä, luovuttaa tai päästää ympäristöön. Lain kirjaimena on, että maanomistaja vastaa vieraslajien hävittämisestä mailtaan. Lain velvoite koskee Euroopan unionin luetteloon kuuluvaa tai kansallisesti merkityksellistä haitallista vieraslajia, kasveista esimerkiksi kaukasianjättiputkea ja armenian- ja persianjättiputkea.
– Suomessa kaikki maa on jonkun omistuksessa eli maanomistajuus sitoo torjumaan vieraslajeja, muistuttaa erityisasiantuntija Tapani Veistola Suomen Luonnonsuojeluliitosta.
Lakiin sisältyy kuitenkin kohtuullistamispykälä, huomauttaa Veistola.
– Jos vieraslajin esiintymä on paha, siihen voi hakea esimerkiksi Leader- tai luonnonhoitorahaa. Maanomistajalle on yleensä järkevää hävittää vieraslajit mailtaan, koska niistä on hänelle itselleen haittaa.
Hämeenlinnassa talkoovoimalla vieraslajien kimppuun
Laki velvoittaa myös kuntia. Hämeenlinnassa kaupunki onkin jo käynnistänyt vieraslajien torjunnat omilla maillaan. Ensimmäisenä käytiin lupiinien kimppuun Rantareitin kedolla aivan Vanajaveden rannalla, vaikka juuri lupiinin hävittämiseen laki ei velvoitakaan. Töissä oli mukana liki parikymmentä vapaaehtoista luonnonsuojeluyhdistyksestä ja Hämeen Ammattikorkeakoulun Lepaan yksiköstä. Taisteluvälineinä lupiinia vastaan olivat talikot ja lapiot.
– Tarkoitus on jatkaa talkoita useampana päivänä, että lupiini saataisiin tältä kedolta häviämään. Lupiini leviää siemenistä, ja kun pystytään estämään kukintojen ja siementen syntyminen, niin lupiinin siemenpankki häviää maasta muutamassa vuodessa, toteaa puistomestari Vesa Vuorinen Linnan Infrasta.
Vuorinen myöntää, että lupiini on kaunis katsella, mutta vasta jälkeenpäin selvisi, että se valtaa elintilaa kotoperäisiltä kasveilta. Tarkkaa tietoa ei ole siitä, kuinka paljon Hämeenlinnan kaupungin alueella on lupiinia.
– Kartoitusta ei ole tehty, mutta kyllä sitä on paljon katujen varsilla ja pientareilla, mihin sitä on aikanaan jopa kylvetty. Luulen, ettei sitä saada enää Suomen kamaralta hävitettyä, mutta pienikin torjuttu ala on voitto.
Hikistä vääntöä
Hämeen Ammattikorkeakoulun Lepaan yksikössä hortonomiksi opiskeleva Kaisa Annala oli mukana vääntämässä lupiineja juurineen ylös.
– Osa juurista tahtoo jäädä maahan. On tämä melko hikistä ja voimaa vaativaa hommaa. Pitkä päivä on tulossa.
Talkoolaiseksi mukaan tullut Riitta Tuomi-Rönkkö väänsi lupiineja juurineen talikon avulla.
– Tällä saa ne hyvin irti, kun vähän ketkuttaa. Ensimmäistä kertaa olen mukana tällaisissa talkoissa. Omassa puutarhassa olen lupiinia torjunut.
Tarkkaile tonttiasi – torju vieraslajit heti
Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistyksen varapuheenjohtaja Leena Tuomi-Rönkkö pitää lupiinitaistelua ankarana tehtävänä.
– Sitä on niin paljon joka paikassa. Me olemme keskittyneet tähän ketoalueeseen sen takia, että tänne on istutettu harvinaisia ketokasveja. Jos tämä alue saataisiin lupiinista puhtaaksi, se olisi jo ihana asia. Lapioiden ja talikoiden lisäksi tarvitaan raakaa voimaa.
– Lupiinien lisäksi jättipalsamia on paljon. Myös sen torjumiseksi järjestetään talkoita. Itse heräsin tähän pari vuotta sitten, kun Idänpään uimarannalla kolmimetriset jättipalsamit tukahduttivat alleen jopa nokkoset. Ajattelin, että ranta on parempi perinteisempänä ryteikkönäkin kuin jättipalsamien kasvupaikkana.
Leena Tuomi-Rönkkö kehottaa jokaista tarkkailemaan vieraslajien mahdollista levittäytymistä omalle tontilleen.
– Niitä ei auta päästää kasvamaan isoiksi pusikoiksi. Vieraslajien torjunta on jo lain perusteella tontinomistajan vastuulla. Varmaan joitain vuosia mennään vielä, että tyydytään huomautuksiin ja kannustetaan torjuntatoimiin, mutta eihän sitä tiedä, milloin siitä ryhdytään sakottamaan.
"Jättiputki voi aiheuttaa ensimmäisen oikeuskäsittelyn"
Suomen luonnonsuojeluliiton vieraslajityöryhmän jäsen Markus Seppälä ennakoi, että ensimmäisenä käsittelyyn saattaisi nousta jättiputken ympärille kehkeytyvä tapaus.
– Siinä tutkittavaksi voisi tulla, milloin leviäminen on ollut tahallista ja mitä merkittävää haittaa siitä on ollut.
Jättiputki voi aiheuttaa jopa palovamman tapaisia oireita, joten siltä osin näytön saaminen merkittävästä haitasta voi olla todellista.
– Jokaisen tulee myös muistaa käsitellä puutarhajätteensä omalla tontillaan, eikä esimerkiksi dumppaamalla ne metsänreunaan tai puronvarteen. Tällaisissa paikoissa on joskus näkynyt viisi, kuusikin haitallista lajia ja sieltä ne pääsevät leviämään muualle, muistuttaa Markus Seppälä.
Päivitetty 13.5.2016 kello 15:56: Jutusta saattoi saada virheellisen käsityksen, että vieraslajilaki velvoittaisi maanomistajaa hävittämään mailtaan kaikki vieraslajit. Lisätty maininta, että lain velvoite koskee Euroopan unionin luetteloon kuuluvaa tai kansallisesti merkityksellistä haitallista vieraslajia, kasveista esimerkiksi kaukasianjättiputkea ja armenian- ja persianjättiputkea. Esimerkiksi lupiini ei kuulu listoille.